IRC-Galleria

Blogimerkintä

« Uudempi -

[Ei aihetta]Maanantai 12.04.2010 02:50

Sora rapisee mun jalan alla
kuljen radalla
yhtä vapaana ku aina ennenki
pimeys herää henkiin
tarttuu mun kenkiin
seuraa mihin meenki
Hiljasuutta leikkaa itäväylän humina
ku suunnattoman verisuonen suhina
se kannustaa mua jatkamaan matkaa
etsii paikkaa johon piissit laittaa
Hypin varjost valoo
valost varjoo
piileskelen hetken ohi ajavaa autoo
mihi se on matkalla
sitä en tiedä
mua eri suuntaa viedää
ennoo mestoil vielä
Pulssi nousee
lähen eteenpäi menee
spotti lähenee
varjot vähenee
puhdas harmaa
oon siis paikalla eka
otan repun seläst
kaivan esiin mun lekat

Nuku vain
mä sun puolestasi valvon
nuku
näe hyvää unta
Nuku vain
huku unen syvään kaivoon
kun heräät näet jotain uutta

Kylmä kannu rauhottaa mun kättä
silti hengittämättä
ääntä pitämättä
hetki venyttää tunniks joka ikisen minuutin
sydämmest sormeen
jonka alla suutin
Ja mä suihkutan väriä harmaalle
kiviselle kankaalle
huuto vapaudelle
jonka voin vain
raitella tuntee
voitte muut sit aamuruuhka-metroon tunkee
Silmänkantamattomiin autiota rataa
sillon on vapaa
ku sydän hakkaa kahtasataa
muut sängys makaa
niinku niillon tapana
duuni-, kauppamatka
leffailta takana
Muttei mulla
haluun maalaa maailmankannulla
rakkaus, raivo
anna niitten tulla
tähän seinään
spray-maali suihkun myötä
mä väsään nyt
teille muille hyvää yötä

Nuku vain
mä sun puolestasi valvon
nuku
näe hyvää unta
Nuku vain
huku unen syvään kaivoon
kun heräät näet jotain uutta

Yhtäkkii kuuluu äänii jotka ei kuulu tänne
pakkan kannut reppuun
en väsää pidemmälle
hiivin hiljaa aidanviertä
etsin piiloa
rataa pyyhkii fikkareiden valokiiloja
Yks osuu mua silmiin
oon valost melkee sokee
en nää mitää
pitää lähtee hanee vitun nopee
sora liukuu jalan alta
meinaan vetää pannut
ääni kavaltaa mun repus kilisevät kannut
Huudot lähestyy mua
viel on vähä aikaa
otan vauhtii
hyppään vasten verkkoaitaa
siitä yli
sukellan metsän varjoihin
pimeyden syliin
Oksat iskee kasvoihin
kun metsikössä juoksen
mun vainoojia pakoon
äänet jää taakse
sydän ohimoissa takoo
nyt voin pysähtyy
hiljaa puiden välist kurkin
reppu selästä ja kaivan esiin maalipurkin

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.