ahdistavaa...välillä tuntee olonsa vaan niin pirun yksinäiseksi.Kaipaa jotain.Kaipaa ihmistä.Kaipaa ihmistä lähelle.Sitä tunnetta että on joku joka välittää...sellainen oli,mutta ei oo enää...tai tietää että on mutta ei ole kumminkaan.Ikävä on tunteena niin suuri...se sydämessä oleva tunne kun niin kaipaa jotain.siinä on itkukin lähellä-Ja sitten sitä istuu lauantai iltana yksin kotonaan juomassa siideriä ja kattomassa telkkaria.mutta tästä tunteesta on taas selvittävä ja jatkettava elämää...välillä tuntee taas sen itsetuho ajatuksen ettälopettais vain kaiken eikä joutuis kestää näitä ahdistuskohtauksia.nyt joutuu taas aloittamaan uuden lääkkeen ja sekin ahdistaa kun tietää että aluksi tulee tosi paha olla.Inhoan sitä tunnetta että pitkään kaikki menee niin hyvin ja sitten taas daun...kaikki romahtaa tai ei mikään.ihmiset kysyy jatkuvasti miksi sulla on paha olla mutta mistä mä sen tiedän ei siihen tarteta syytä kun vaan on niin on...ja silloin on...!Raivostuttavaa yrittää keksii syy miksi on paha mieli ja paha olla ...ei siihen tartte syytä.kaverit kyllä pyytää nytkin baariin mutta en selviä huomisesta tän nuhan kanssa jos
juon.ja valvoon.joten yritän sinnitellä kotona siideri ja selviytyjät kaverina