IRC-Galleria

Oh my...
Tää onki ihan uus fiilis, en tiedä miten päin olisin. Enkä tiedä onks hyvä vai huono.
Miten tunteet tapetaan, oikeesti. Siis sillee jos olis tosi kylmä eikä tuntis oikeen mitään koskaan, ni ois ehkä helppoo.
Ehkä ei.
Mut eipähän tarttis kelata ja ihmetellä ja toivoo ja pelätä. Mut sit toisaalt ei tuntis sitä head-rushia mitä mullaki on viime aikoina ollu, tai sellasta helvetin hyvää olemista. Kipinää.
Niin että... niin.

Se mun teoria tosta Lordin voitosta, tai ei se mikään teoria oo, enemmänki mielipide, on se, että pelkästään Suomi ja Lordi ei voittanu, vaan tää oli rokin voitto. Rock n' rollin baby, koska sillä mentiin ja sillä mennään ja voitto tuli.
Yllätys? Kaiken sen "I love you baby, let's make the world a better place dip dap dui" pehmopopin ja ketkuttamisen keskellä on YKS rockbiisi ja se voittaa. Niin että mitä se kertoo?:
Tappakaa pehmopop, for starters.
Euroviisujen yleisilme ja musiikki on ollut pliisua ja turhaa, tähän asti.
Ja edelleen, että rock on se mikä toimii. Pelastetaanko maailma sillä? Pelastetaan vaan.

Nyt tuun oikeesti HULLUKS, mä en kestä tällasta. Olis jo keskiviikko. Olis jo ja olis jo, jotain edes, tapahtuis taas joku helvetin yllättävä käänne et oon vielä enemmän pihalla.

Sen oon huomannu et sillon ku skitsottaa tai on ajatukset tällee umpparissa ni sit pitää lähtee ihan hirveellä kiukulla treenaamaan. Pyöräileen tai niinku nyt; pesee ikkunoita ja mä toivon et ne ei hajoo.
Ja tietysti taustalle tarvitaan rauhoittavaa musiikkia ja tänään Guano Apes, Good Charlotte ja Bitch Alert saa hoitaa sen puolen.

Ai niin, sit mun pitää soittaa kolmellekymmenelle teini-ikäselle tänään. Mukavaa.

Nii ja ai niin, tekeemielitupakkaa tekeemielitupakkaa. Edelleen. Voi vittu.