IRC-Galleria

Vieläki ihan jäätävä olo. Kasikymppinen viru valge ei sovi mulle, mut toisaalta, kenelle se sopii?

Ei hevonvitunhelvetti, mua risoo oma typeryyteni suuressa määrin. Mitä mun pitäis itseni kanssa tehdä että toimisin niinku normaalit ihmiset. Ja sit kuitenki, life is a bitch, eikä mun tekemiset kuulu muille niin kauaa ku en ketään muuta satuta ku itteeni (ja seki johtuu yleensä humalatilasta ja harvinaisen vinkeestä aivotoiminnasta tai sen puutteesta).

Joo oli hauska setti eilen. Ja joo piti lähtee frendin kanssa vaan parille, mut loppuen lopuks se heräs jokirannasta jonkun tyypin luota ja mä Jäkärlästä. Ei kaduta mut kaduttaa kuiteski. Mä kiroon alkoholin alimpaan helvettiin nyt enkä juo sitä ennen ku.. noh, lauantaina Haminassa.
Seki yks vitun hiihtäjä veti jonkun palon nenään vaikkei se sitä myönnä.
Toistan itseäni: mun tekemiset ei kuulu muille.

Siihen on miljoona syytä miks mä haluaisin lähtee menee täältä, ja yks niistä miljoonasta on se, et mä pääsen karkuun sitä, et mun pitäis kohdata ketään tai selittää mitään kenellekkään. Tai selvitellä ihmissuhteita tai yhtään mitään. Mä haluan johonki missä mä en tunne ketään eikä mun tarvii välittää kenestäkään.
Polttelee jalkojen alla, on poltellu jo vähän aikaa.

Ihmissuhteet on pahimpia, kun niitä toisia osapuolia ei saa toimimaan niinku haluais, ei tietenkään saa. Mut se olis utopistisen helppoa jos ihmiset sanois ja tekis edes hetken just niinku sä toivoisit niiden tekevän.
Paraski puhuja, joku varmaan jossain miettii että millä helvetillä ton pikku-Päivin sais tekemään mitään niinku pitäis.
Uaah.

Okei, nyt mä pyyhin morkkikset pois mielestä (ei onnistu, koko päivä sitä on yritetty) ja yritän väkisin olla niin kylmä etten välitä mistään. Eilinen oli ja meni, huomenaamulla ku herää ni ei oo vastassa darraa, vaan parturi, pakkaaminen ja Haminaan lähtö. Mut toisaalta vastassa on kuitenki ne ihmiset.
Kai mun pitäis pyytää anteeks monelta ja paljon, mut toisaalta, mä en voi elää niinku kaikki muut toivois. Jos mä en nuku nätisti Marimekkokukkapeittojeni alla ja hymyile kauniisti ja muuta...neutraalia, vaan biletän, puhun, teen, menen, otan, kärsin, nautin, pompin, hypin, selitän ja elän ni ok. Mun elämä tää kuitenki on.

Nyt pitää mennä nukkumaan. En saanu tänään mitään aikaseks (paitsi tummaa riisiä aamupäivällä jota en syöny), hävetti kulkee kaupungilla yrittämässä hoitaa asioita ku näytin just niin viiltävän kipuselta ku oloki oli. Silmät tummat ku vettyneet mustikat, tukka täysin out of control, puuhka pörrössä ja tupakalta tuoksuen.

That's life :)

Kauniita unia.