IRC-Galleria

Viime yö ei mennyt liskoille, pyhitin sen tahtomattanikin vilpittömälle itselleen valehtelulle tai vähintäänkin kyseenalaisille ajatuksille. "Ei, mä en oo kylmä". "Se illan viimenen drinkki oli fiksu veto". "Muistan ja ehdin ihan tarpeeks ottaa ystäviäni huomioon". "Saan kyllä koulun ja duunit hoidettua ihan hyvin". "Nautin täysillä siitä et saan olla rauhassa ja yksin". "Oli oikeesti hyvä idea ostaa ne saapikkaat". "En mä kadu mitään".

Ja paljon, PALJON muuta mitä en kenenkään edes halua tietävän. On se niin helppoa. Everybody's doing it. Välillä on pakko selittää itelleen asioita, joita ei halua myöntää. Muuten sen pään hakkais seinästä läpi eikä vitutuksella olis mitään rajaa.

"Ei, en mä oo lihonu" (miks ne farkut ei sitten mene kiinni, mitä??) :)

Nyt sitten sunnuntaiaamu avautui täydellisen kaaoksen vallitessa sekä päässä että olohuoneessa. Onnistuin jo sotkemaan itseni valkoseen maaliin kun keskittyminen on mitä on, eikä edes tajua miettiä missä se pensseli oikein viuhuu. Onneks elämäni nainen tulee kohta ja ottaa ohjat käsiinsä. Ystävät on ihania, miten ne aina mua jaksaakaan :) näitä loputtomia ajatuksia.

Lemmenlatta oli ok. Ei mitään tajunnanräjäyttävää. Kivaa, meidän hauskaa porukkaa, ihan hyvää meininkiä. Olin aika off, itestähän se on kiinni miten huisia milloinkin on. Vale tämäkin, paskat se aina itestä ole kiinni.

Viikon keikat oli kyllä hyviä, niistä nautin kunnolla. MyForever ja OpenSkyRetreat, thank you guys!

Tunteet tekee elämästä hankalan. Ihmiset tekee. Ite mä teen. Plää plää. Neljän päivän päästä oon 25, hurjaa.

Suti käteen ja volumet kaakkoon.

Guano Apes - Living in a lie