Tuun hulluks ku en saa tehdä mitään!! Siis liikkuu. Kaupungille lähteminen pitää siirtää lauantaihin, jotai tuliaisia pitäs varmaan viedä sinne bosniaa.
Joogasin äsken ja sen jälkeen huimas niin että kompastuin partsin ovee päin. Siistii..
Tän jälkeen en tuu enää ikinä kipeeks, tää on niin syvältä. Ei paljon naurata vaan maata sängyssä, lukee jotai lehtiä ja kattoo sarjoja. Ei oo mun juttu. Olis edes piano täällä kämpillä mut nöy.
Olis fine jos vois vaan hengata jonkun kanssa sen sijaan et ihmettelee yksin oloaan, mut en mä lähe nyt sosialisoimaan kenenkään kanssa ku vielä tartutan tän Saatanan viruksen johonki.
Oon nähny niin levottomia uniaki et taidan kaikenlisäks seota päästäni.
Nyt ei kyllä mene kovin lujaa. Huomenna duuniin, ai just joo..