IRC-Galleria

Hähä.

Tsekkasin tossa et minkälaista kuvaa multa netistä löytyy. Onhan noita, otoksia, hetkiä, naamoja, kaikenlaista :)

Nukuin niin kauan että on energiaa ihan homona, ilta menee duunissa varmaan vallan mainiosti.

Oon selvinpäin selkeesti tasapainosempi ku humalassa. Ziisus mikä oivallus.
Mut oonhan mä sen duunissaki huomannu tuhat kertaa miten typeräks voi mukavin ja parhain tyyppi muuttua ku ottaa tarpeeks. Niin moni tulee tiskille, ottaa sen ensimmäisen, juttelee, on kiva ja hauskaa seuraa. Ja kahden tunnin jälkeen oon totaalisen kypsa ja tekis mieli sanoa että get a grip.
Niin paljon ku ihminen voikaan muuttua. Sellasta se, alkoholi.
Taidan mennä suihkuun.

Voi vitsi, löysin Adiksen MySpacesta!! :) Jee, se on niin kiva tyyppi.
See ya in October, todellakin. Bosnia kutsuu taas, ljubav kerto että se on kaunein kuukausi ja voin asuu sen luona.

Loka-marraskuun vaihde menee juhliessa sitä että mun beibi täyttää neljännesvuosisatasta! :) Ja näen taas kaikki frendit. Helvetin ihanaa, for real.

Nauratti lukee toi oma viimeöinen merkintä. Muistanki vielä että yritin kirjottaa ihan oikein ja tökkiä näppistä hirveen huolellisesti.

Ei ollu sit kuitenkaan mikään paha olo tänään, en mä niin humalassa eilen ollu, se vaan tuntu siltä :) Flunssanen ja hölmö olo on ollu. Today I was just a hollow shell, drained empty, with no dignity what so ever.

Vitutti eilen tanssii sen tuomas tarkin (?) kanssa, ku kundi kuvittelee olevansa niin jääkiekkoilija että voi samantien alkaa suudella niskaa. Teki mieli potkasta sitä nilkkaan, mikä seki kuvittelee olevansa ku pitää heti uida iholle?

Pelotti ajaa duunista himaan, peuroja hyppelee keskeltä pusikoita ja olin nukahtaa rattiin. Join batteryn ennen ku lähdin duunista ja sehän alkaa tietysti vaikuttaa siis nyt. Hieno homma, ku nukkumaan pitäs mennä.

Oon vähä miettiny et jos heittäis valmistumisen jälkeen repun selkään ja suuntais johonki, minne vaan, baariduuniin. Ravintolabisnestä kun on joka maailmankolkassa ja englanti sujuu. Ei tullu sit luettua sitä saksaa lukiossa ku kaks kurssia, nyt ketuttaa.

Jebi ga.

Tänään sit taas tietysti kelannu kaikenlaista, niinku aina. Varsinki ku heräsin siihen et Sofia laukkaa kämpille, ku mä nukun poikittain sängyssä jotakuinki ilman vaatteita (ne kulki ilosena vanana vessasta mun huoneeseen) ja kiharat liimaantuneena poskeen, ja alkaa selvittää ihmissuhdepropagandaa.

Noh, lopputulos tän päivän ihmettelylle on se, että tykkään mun elämästä ihan vitusti ja ihmisistä jotka siihen kuuluu tavalla tai toisella. Enkä jotenki jaksa nyt stressaa, oon miettiny pääni puhki kaikenlaista epäoleellista viimesen viikon. Antanee olla.
Amirii on kyllä ikävä, ja harmittaa ku ei oo tarpeeks aikaa et ehtis nähdä kaikkia kavereita joita ei vielä oo nähny.

Loimaallaki jotenki viihdyn paremmin ku ennen reissua, tuun juttuun kaikkien kanssa ja on hauskaa. Oon kai jotenki laskenu vähän suojamuurejani, en pelkää enää sillee laskee ketään lähelle. Se yks tyyppikin ku on ollu ihastunu jo kauan ei enää ärsytä, mukavahan se on ja minkäs se sitte sille voi, enhän mäkään ikinä voi millekkään tunteille mitään. Poltin sen kanssa muutaman tupakan samalla ku join sitä batterya siellä parkkipaikalla.

Ai niin, maailman raivostuttavin neuvo sillon ku joku vaivaa mieltä tai sekottaa ajatuksia: älä ajattele sitä. Joo, kiitti letuista, tällähän tää selvis. Oliski niin helppoo. Mut eipä kai ajatukset ketään satuta, only if you act on them.

Jaaha. Nukkumaan, kunhan tästä batteryfeveristä selviää.

Feist - Now at last

Ei mun siis pitäny olla humalassa tänään. Jotenki se vaan meni siihen.
Tajusin ehkä et ketä kaipaa ja välittää, hyvähän seki on huomata jossain kohtaa. Jeesus et oon muuten humalassa. En onneks sellasessa järki pois-kuosissa ku viikko sitte. En mät tiedä mitä suruja yritän hukutta vai miks mulla menee näin päähän mut... rakija on kai vaan erittäin viisasten, siis joku sormusten herrojen viisasten juoma. Bosnialalaista viinaa, voi äiti.

Juotiin Sinin kanssa, höpötettiin, ihmeteltiin, ja loppuenlopuks juotiin Marko Kiprusofin (vielä ku tietäs miten se kirjotetaan) ja tanssin jonkun tuomas ratin tai vastaavan kanssa. Kai ne kuvitteli olevas tähtösiä. Me oltiin enemmän.

Mä olisin tasan muuten selvillä ihan kaiken kanssa mutta KUN ihmiset ja yks varsinainen osaa sekottaa pään ja se olis hirveen kiva tietää että miks. Syytä kun ei pitäs järjen mukaan juurikaan olla.

Noh, sama se, hälläväli ja hanskat tiskiin. Tai ainaki kuppi nurin, tänään. Tän jälkeen onki sit niin menoo syyskuuhun asti et ei tässä paljon ehdi ajatella ja hyvä niin.

Sini on ihan ykköstytsi.

Mul on ikävä. Amiria, Jasminia.. Jasmin tulee sentään Suomeen ens viikonloppuna. Amirin kanssa en tiedä mitä tapahtuu.. Pitiki mennä rakastumaan. Pitiki sen olla niin uskomattaman hyvä mulle.

Huomenna duuniin, onneks vasta viideks. Tää ilta oli kaikin puolin mukava, lukuunottamatta sitä että kiroon itseni alimpaan helvettiin huomenna koska sometimes you just have to let go.

Rullat päässä ja yöpuvussa keskellä päivää, nainen kauneimmillaan.

Illalla ulos, jostain syystä en malta odottaa vaikka on tässä tullu oltua vapaalla ihan tarpeeks. Sinin kans on helppo höpöttää ku se tietää miten pihalla oon, sehän oli itekkin maailmalla monta kuukautta. Ollaan molemmat vähän ehkä.. muissa maailmoissa, ehkä vieläkin. Onneks en enää puhu bosniaa, englantia ja suomea sekasin. Forte, koska molemmat on auttamattoman peeaa. Huomenna takas duuniin, viikonloppu täys rippijuhlia ja töitä. Ens viikolla uudet kujeet.
Aika rollercoasteria kaikki.

Soitin sille Amirille tosiaan eilen, puhelinlaskut laulaa mut hyvästä syystä. Se on siellä jossain mun, vieläkin. En ehkä olis uskonu. Ikävä tuli ja jäi. Asettu taloks.

Faith Hill - Baby you belong

Soitin Amirille.

Voi herranjumala et on ikävä..
Vttu se on ihana.

Hmm.

2xOpenAir 10.-12. elokuuta.

http://www.asfaltti.net/2x/index.html

Vitsi, se pitää varmaan ottaa haltuun. Näkis Vanityn porukankin samalla. Annabellan kanssa juteltiin että siellä vois vetää ne vielä vetämättömät viinat, kun suomalaisten piti lähtee festarin jälkeen hotelliin kun me muut hulivilit mentiin jatkobileisiin ja dokattiin järki pois.

Tulee taas hulvaton loppukesä. Ensin Jasmin, Karhu, mun ihana luottofrendini Bosniasta tulee Suomeen heinäkuun vika viikonloppu!! Sitte serkun häät 4.8. joissa soitan pianoo, jepujee. Sit vielä vähän duunia, mahdollisesti toi OpenAir, sit Skotlantiin ja sen jälkeistä elämää voi mittiä myöhemmin.

Uus kämppiskin pitäs hommata ja ettii baariduuni Turusta syyskuun alusta.

Tekevälle sattuu ja mitä vaan ehtii, läpi harmaan kiven ja sillee. Turha itkee, parempi pyy ja muita sanontoja.

Lisäsin taas kourallisen kuvia.

Yksin kotona. Finally.

Helvetti kun on kuuma.
Oon melko varma että Anna haluu lähtee tänään Forteen. Ja huomenna Sinin kans. Annan kans ei onneks tuu juotuu ku karpalomehua pillillä, ei vodkalla.
Aina ne kattoo meitä ku hulluja kun ei tilata alkoholia. "tylsiä ja epäkelpoja ihmisiä, mitä te täällä muka sit teette", niin ne varmaa ajattelee :) No niin joo.

Suihkuun, pitkään ja kuumaan. Sit taas liikenteeseen.

Duunista.

Mä luulin et mulla oli paljon ajatuksia ennen ku lähdin reissuun. Nyt niitä on tuplasti. Mietinki jo jossain vaiheessa et mitenköhän se mua tulee muuttamaan vai tuleeko.

Kai se muutti. On sellanen hanskat tiskiin -olo, ei mitään väliä millään ylimääräsellä. Ainoo mikä enää painaa vaakakupissa on ne parhaimmat frendit, työ ja koulu. Nekin vähän ehkä muuttuneena. Kaikki ylimääräset ihmissuhteet, sellaset epävarmat, puolitutut, sekavat... aivan sama. Sen näki reissun aikana että ketä mä kaipaan ja ketä mua kaipaa. Selvästi.

Oon ollu niin typerän sinisilmänen. Nyt oon vihreesilmänen enkä enää välitä. Ei mun jutuissa oo mitään järkeä.

Mä tein tänään jotain ihan älytöntä. Sinänsä pientä ja olematonta, mut jotenki ihan hassua ja... hymyilyttää vaan. Kirjotin, en tekstareita niinku mulla on etenki humalassa tapana, vaan mailia. No höh, mitä siinä toisaalta on ihmeellistä. Mähän kirjotan aina. Puhunki tietysti. En tiedä kumpaa loppuenlopuks oon elämässäni tehny enemmän, puhunu vai kirjottanu. Kai puhe vie vielä voiton, nauraahan noi frenditki mua et puhun sata sanaa minuutissa etenki nousuhumalassa. Ja yritän puhuu samat sata sanaa vielä laskuhumalatilassakin :)

Diipadaapa.

Flunssa kai hellittää, työnteolla seki lähtee.

Keskiviikkona mennää Forteen Sinin kanssa ja höpötetään suut ja silmät täyteen ku se tuli justiinsa Saksasta ja mä Bosniasta. Sellasta humalatilaa ku viime viikolla en kyllä ota uusiks, olin niin lähellä kuolemaa seuraavana päivänä et näin melkeen jonkun sortin valkeeta valoa (tai lähinnä liekkien hehkua).

Nyt nukkumaan, on ollu huvittavan mulle ominaisen monipuolinen päivä, vaikkei kukaan muu sitä tiedäkkään tai voikkaan huomata :)

On helpottunu olo, things off my chest. Finally. Totally.

Mikä on seuraava askel kohti sitä, ettei eksyneet ajatukset enää sekota mun päätä? Vitsi musta tulee ihan zen tällä menoo. Seestynyt. No tulee varmaan joo.

Nighty night.

Flunssakuume. Olo on ku omenalla.

Hirvee hiki koko helvetin ajan, kylmästä suihkusta ei oo mitään hyötyä.
Ikävä Amiria.. Miks vitussa sen pitää olla niin kaukana? Elämän epäreiluus.

Se nyt vaan sattuu olemaan helvetin ihana kundi, sen kaks kuukautta mitä meille annettiin aikaa mä tuun muistaa ihan aina. Tuunhan mä tietysti muutenki, olihan se opintojen ja duunin puolestaki ihan tulikaste. Amir oli se kirsikka mun kakussa. Tai kuplat mun tuopissa. Mitä vaan, parempi mulle ku ketään jälkeen kivikauden.

2000 kilometriä. Ei paljon naurata.

Takas kylmään suihkuun..