IRC-Galleria

Joten.... kahvipapujen paahtaminen valurautapannulla ei ole kauhean toimiva ratkaisu. Pienestä hyppysellisestä papuja tuli vitusti savua ja kaikki kärähtivät. Tosin mukava tuoksu jäi. Jatkossa kokeilen paahtaa uunissa.

Kyselin siis tänään Jyväskylän kahvikaupasta raakoja papusia. Ei ollut myynnissä, mutta myyjä antoi mukaan pienen pussillisen koristeena olleita vihreitä papusia jotta voin kokeilla, ja lupasi selvitellä paljonko niiden tilaaminen maksaisi. Ihana kaveri kaiken kaikkiaan. :) Suosittelen muuten lämpimästi tuota kauppaa. Sijaitsee torikeskuksessa - yhdessä jyväskylän oudoista kvanttimekaanisista kauppakeskuksista jotka ovat sisältä isompia kuin ulkoa ja joista ei koskaan tiedä onko kissa elossa vai kuollut, eli mitä helkkaria sieltä löytää.

Jos kenelläkään on hyviä vinkkejä mistä voi ostaa raakaa kahvia, niin kertokaa. Siis suomesta.

Nyt oli hulluin seikkailu pitkästä aikaa DiscworldMUDissa.

Lyhyestä virsi kaunis: Minä ja eräs varaskollegani pistimme kolmannen kaverimme lihoiksi ja teimme hänestä makkaraa lihakaupan takahuoneessa. Murhatun pelaajan haamu nauroi mielipuolisesti koko tapahtuman ajan. Nämä hirveät mielikuvat eivät tule lähtemään ikinä.

Kaikista ruumiinosista täytyy poistaa luut ennen lihamyllyssä jauhamista. Myös silmämunista, sydämestä, kielestä, nänneistä ja suolistosta. Kaikkialla sitä onkin luita. Tämä omituisuus vain lisää tilanteen traumatisoivuutta.


This is the back room to Sam Slager's Sausages. This is where the magic takes place. Well, actually, this is where he makes his sausages. The wizards are ever so particular about demarcation. There is no magic involved; there is only Sam's giant workbench up against the far wall with his block of knives on top of it, a big meat grinder, and a sausage machine in the very centre of the floor.
There is one obvious exit: east.
Liane Lavender and Dodgy Hrastan arrive from the east.
Liane Lavender and Dodgy Hrastan succeed in following you.
You close the east door.
Liane Lavender exclaims: Aha!
Liane Lavender says: So, Hrastan.
Liane Lavender says: This is where it all happens.
Dodgy Hrastan says: yeah?
You emote: Appelhof covers his eyes.
Liane Lavender pursues Dodgy Hrastan.
Dodgy Hrastan says: oh
Liane Lavender says: Oh.
Liane Lavender manages to get around Dodgy Hrastan's defences and launches a vicious attack.
Dodgy Hrastan looks confused.
Moving quickly, Liane Lavender stabs her Carduus right through Dodgy Hrastan's neck.
Catching him by surprise, Liane Lavender stabs her Carduus right through Dodgy Hrastan's neck.
Liane Lavender dealt the death blow to Dodgy Hrastan.
Liane Lavender sighs.
The ghost of Hrastan says: ahahahaha
You exclaim: Creepy!!
Liane Lavender nudges you.
Liane Lavender says: Your turn.
Liane Lavender sheathes Spina and Carduus in two blackened leather thigh scabbards.
You say: I can't touch the corpse
The ghost of Hrastan says: ahahahaha
You say: Aarrgh
Liane Lavender sighs.
Liane Lavender draws Spina from the blackened leather thigh scabbard into her left hand.
Liane Lavender draws Carduus from the blackened leather thigh scabbard into her right hand.
The ghost of Hrastan tackles Liane Lavender.
Liane Lavender asks: Which part?
Suddenly your nose picks up the sharp tang of blood, sweetly sour.
You say: You decide.
You tell the ghost of Hrastan: I'm really sorry about this D: Don't haunt me in my sleep.
The ghost of Hrastan asks: revive me?

Liane Lavender gets a human right nipple from the corpse of Hrastan.
Liane Lavender gives a human right nipple to you.
The ghost of Hrastan says: ahahahaha
Liane Lavender gets a human left nipple from the corpse of Hrastan.
You start working on the human right nipple, carefully removing the bones and pushing them down the hole in the workbench, before picking it up again.
Liane Lavender gives a human left nipple to you.
The ghost of Hrastan says: my nipples :(
You skillfully remove all bone material from the human left nipple and dispose of it through the hole before retrieving the human left nipple from the workbench.
You place one of the hunks of human meat in the grinder and begin to turn the handle.
You finish grinding up the meat and take the resulting ground meat out of the grinder.
Liane Lavender says: You'll get sausages for this, don't worry.
The ghost of Hrastan says: ahahahahaha
You place the wad of ground human meat in the sausage machine and begin to turn the wheel.
You finish extruding the sausages.

The sausage machine contains:
a human sausage.

The ghost of Hrastan says: Liane, you crack me up
Liane Lavender gets a human right lung from the corpse of Hrastan.
Liane Lavender gets a human left lung from the corpse of Hrastan.
Liane Lavender gives a human right lung and a human left lung to you.
Liane Lavender gets a human stomach from the corpse of Hrastan.

You say: This feels very wrong and I think I'm going mad
Liane Lavender gets a human colon from the corpse of Hrastan.
Liane Lavender gives a human stomach and a human colon to you.
You say: I'm grinding Hrastan's nipples while his ghost is laughing from over my shoulder.
The ghost of Hrastan says: ahahaha
The ghost of Hrastan rolls around on the floor laughing.

Liane Lavender says: Haunt us, Hrastan.
The ghost of Hrastan waves his arms about anxiously and says: "OOOOoOoooO" at you.
Liane Lavender grins.
The ghost of Hrastan waves his arms about anxiously and says: "OooOoooO" at Liane Lavender.
The ghost of Hrastan snickers.

This is a human sausage, looking quite enticing, and almost begging to be eaten. It was made from the flesh of Hrastan.
You put one end of the human sausage in your mouth and start chewing. That's a mean Hrastan sausage. Before you know it, you've reached the other end, and smack your lips in appreciation.


Jälkeenpäin, kun murhattu pelaaja oli saatu palautettua elävien kirjoihin, istuimme kolmestaan varkaiden killan aulassa maistelemassa makkaraa ja juomassa olutta.

Rakastan tätä peliä.

"Wen mietiskeli ajan olemusta, ja ymmärsi, että maailmankaikkeus luodaan uudelleen hetki hetkeltä. Näin ollen hän ymmärsi, että todellisuudessa menneisyyttä ei ole olemassakaan, ainoastaan menneisyyden muisto. Räpäytä silmiäsi, niin seuraavaksi näkemäsi maailma ei ollut olemassa silloin kun suljit silmäsi. Siksi, Wen sanoi, ainoa sovelias mielentila on yllättyneisyys. Sydämen ainoa sovelias tunne on ilo. Nyt näkemääsi taivasta et ole nähnyt koskaan aikaisemmin. Nyt on täydellinen hetki. Iloitse siitä."

Terry Pratchett - Aikavaras

Pystyn samaistumaan laulajan tunteisiin, vaikka en henkilökohtaisesti viehätykään suuresti 90 vuotiaista miehistä. Mutta Bradbury on vain niin hyvä.

Haluaisin oppia pelaamaan Dwarf Fortressia, kun vain olisi kärsivällisyyttä. Ja ehkä parempi kone, miniläppärini ei oikein jaksa edes luoda maailmaa.

Onneksi veljeni innostui hiljattain pelaamaan sitä, ja hän oppii yleensä nopeasti kaiken mihin ryhtyy, joten voin sitten kysyä neuvoa häneltä.

Odotellessa keskityn lukemaan kuvauksia muiden pelaajien edesottamuksista. Viime päivinä minua on viihdyttänyt tämä massiivinen Let's Play: Dwarf Fortress - Boatmurdered.

Kukin pelaaja on johtanut linnoitusta vuoden kerrallaan, ja antanut sitten tallennustiedoston seuraavalle pelaajalle. Pelaajat kirjoittavat kokemuksistaan päiväkirjamaisesti ja semi-roolipelimäisesti, niin että tuntuu kuin lukisi eeppistä kääpiösaagaa. Eeppistä, ja traagista. Nimittäin traaginen on Boatmurdered-linnoituksen tarina.

Olen enimmäkseen jupissut vihaisesti Batman - Arkham Citysta, mutta loppujen lopuksi suurimmat valituksen aiheeni ovat itse Batman-universumissa, eivät pelissä. Pelinä Arkham City on yksi hienoimpia ja hauskimpia pelata ikinä. Syitä en jaksa luetella, lukemattomat peliarvostelijat ovat tehneet sen jo minua paremmin. Ajattelin vain vaihteeksi sanoa jotain positiivista jostain alituisen jupinan sijaan.

Keitin tänään myös hyvää kahvia.

Päivän vinkki: jos haluat juoda palavaa rommia, aja viikset ensin. Älä myöskään panikoi juodessa ja läikytä kaikkea naamallesi.

Mitenkään asiaan liittymättä, suunnittelin tässä tatuoivani otsaani tekstin: "TYHMÄ"

Tuli keitettyä vaihteeksi niin vahva kahvi että se melkein heittelee minua pitkin seiniä.

Valmistin siis yhden täyden annoksen pressopannussa, ja yhden tupla-annoksen helvetinkoneella joka ennen vanhaan kävi espressokeittimestä, ja sekoitin sotkut pienen kolpakon kokoiseen kahvimukiin. Yksi hörppy ja tukka muuttui mustaksi. Toinen hörppy ja sama kävi rintakarvoille. (ja tätä ennen minulla ei edes ollut rintakarvoja!) Lisää outoja muodonmuutoksia tapahtuu tätä kirjoittaessani.

Tällaisina hetkinä lausun ylistyksen sanan Kahadhabulle - kahvin ja muiden tummien nautintojen jumalalle. Hän on melko vähän tunnettu jumala, en tunne itseni lisäksi ketään muuta joka häneen uskoisi. Jotkut voisivat jopa törkeästi väittää minun keksineen hänet, mutta jotkut nyt väittävät mitä sattuu. Jumalia ei keksitä, he vain väijyvät jossain ajatuksen takana odottaen ja kuunnellen, kunnes joku kompastuu heihin ja he pääsevät tekemään sitä mitä eniten rakastavat - eli sotkeentumaan asioihin.

Kahadhabun pyhänä tavoitteena on saada ihmiset nauttimaan kahvia, suklaata, rommia, sikareita, ja kaikkea mitä tehdään yöllä. Hän ei halua kenenkään tappavan vääräuskoisia tai tekevän muita sellaisia hupsutuksia joita jotkut jumalat vaativat palvojiltaan.

Ja etenkin ihastumista.

Mielialani:


Kiitos, Eris.

Upea seikkailu DiscworldMUDissa, näin hauskaa ei ole ollut missään graafisessa pelissä. Otin metsästäjähahmollani mittaa eräästä varasystävästäni. Loistava vastakkainasettelu - metsästäjä on oiva jäljittämään ja varas on oiva hiippailemaan ja karistamaan jäljittäjän kannoiltaan. Ja MUDin monipuolisuus takaa että tässä touhussa on valtavan paljon muuttujia jotka vaikuttavat sekä hiippailuun että seuraamiseen.

Seurattuani jälkiä koko illan kömmäsin yhdessä vaiheessa pahasti ja jouduin erinäisten juttujen takia toiselle puolelle Kiekkoa, Uberwaldiin.
Sieltä sitten tulin postivaunuilla ja kävellen takaisin kotiin, jossa pääsin kohteeni jäljille seuraamalla tupakantumppeja joita hän oli kylvänyt pitkin kaupunkia, ja löysin hänet vihdoin Pienten Jumalten temppelistä.

Paljon hauskempaa kuin normaali "ryövää NPC:eiden rahat ja tapa ne" rutiinini jota tulee aina toistettua ja jonka takia ajoittain kyllästyn pelaamiseen kuukausiksi kerrallaan.

Karttoja niille ketä kiinnostaa:
Ankh-Morpork, jossa enimmäkseen riehuin.
Uberwald yhdessä vaiheessa päädyin tuonne Escrowiin (älkää kysykö miten) josta kuljin postivaunuilla aina tälle kartalle (Ramtops) Lancre Towniin, josta taas kävelin aina tämän kartan (Sto Plains) halki takaisin haisevaan länttiin joka on Ankh-Morpork.

Nuo kartat eivät anna kunnon kuvaa maailman koosta. Tämä (vanhentunut) kartta jossa jokainen pikseli vastaa yhtä pelin huonetta antaa vähän paremman kuvan, mutta maailma on kasvanut noista ajoista.