IRC-Galleria

Kesä ja kärpäset. So what! Antaa niiden pikku pörriäisten surista ja hieroskella käpäliään yhteen kuin suurta suunnitelmaa hautoen. Kesä ja ampiaiset. Hyi helvetti! Ennen en vain voinut sietää ampiaisia, mutta vuosien mittaan olen tajunnut, että minulla on suorastaan ampiaisfobia.

Kohdatessani ampiaisen minulle tulee ahdistava olo ja alan miettiä kaikkia vaihtoehtoja miten pääsisin nopeasti pois tilanteesta. Kesä on hienoa aikaa, mutta fobiani kyllä selkeästi vaikuttaa käyttäytymiseeni. Jos ampiainen eksyy sisälle, minä olen se viimeinen ihminen, joka sen saattaa takaisin pihalle. Ryntään välittömästi toiseen huoneeseen ja laitan oven kiinni. Joskin on käynyt myös niin, etten pysty liikkumaan mihinkään ja olen niin sanotusti kauhusta jäykkänä.

Itseäni on elämäni aikana pistänyt ampiainen vain kaksi kertaa, mutta en ole varma onko tässä ollut tarpeeksi aineksia fobiani alkuun. Mitään traumaattista kokemusta ei ole noiden ärsyttävien, joskin luonnon kannalta tärkeiden pikkuotusten kanssa sattunut. Edes kimalaiset eivät aiheuta niin suurta paniikkia kuin ampiaiset.

Uskon kuitenkin, joillakin olevan vielä voimakkaampi fobia ampiaisia kohtaan, joten sikäli asia ei suinkaan pilaa kesääni, korkeintaan rajoittaa nauttimistani siitä. Toisinaan kuitenkin tuntuu, että nuo surisijat oikein vaistoaisivat pelon ja lentävät (lue: hyökkäävät) porukoissakin juuri itseäni kohti. Noh, tällaisilla helteilläkin pidän ikkunat ja parvekkeen oven kiinni, sillä tiedän etten yksin ollessani saisi mitenkään sisään eksynyttä ampiaista pois huushollista.

Traumaattista oli myös viettää hiihtolomaa eräänä talvena kesämökillä. Talvella luonnollisesti fobia on jäänyt taakse ja nautin ampiaisettomasta vuodenajasta täysin rinnoin. Kuitenkin nukkuessani mökillä alkoi jostain katoin rajasta kuulua tuttua surinaa ja sieltä lehahti muutama tokkurainen ampiainen. Eikö talveenkaan voi enää luottaa?!

Päivän biisi: Heikki Salo - Ampiainen