IRC-Galleria

Minä tiedän nyt kaiken psykologian tutkimusmenetelmistä. Inhoan sitä, että Phineas Gage täytyy mainita joka kirjassa. Siitä tulee ikävä olo pitkäksi aikaa. Miehen kävi surullisesti ja sen perheestäkin tuntui varmaan tosi pahalta. Olenko ainoa, joka ei pysty ajattelemaan näitä juttuja ilman human interestiä?

Perjantaina luettiin psykaa kavereiden kanssa. Parhaita paloja: "Joiltakin luovilta yksilöiltä puuttuu tiettyjä asioita, ja näinollen motiiveja, jolloin he pystyvät keskittymään paremmin luovaan työhönsä." "Ai niin kuin 'kiva, mulla ei ole ruokaa, nyt pystyn hyvin tekemään taidetta kun ei tarvii ajatella syömistä?'" "Ei, kun että että ihmisestä puuttuu joku osa, niin kuin Vincent van Goehilla..." "Siltä puuttui korva!"

Repeilimme. Silti alkoi tuntua pahalta van Goehinkin puolesta (sitäpaitsi kirjoitan sen varmaan väärin). Mun tulee aina yhtä paha olo kun katson tai ajattelen sen maalauksia. Ja sitä korvajuttua.

Mä makaan x-asennossa lattialla ja luen 12 000 syytä olla onnellinen -kirjaa, ja valitan ettei psykankirjojen tieto ole riittävän syvällistä.