IRC-Galleria

Kuuntelin tänä aamuna The Mars Volta-orkesterin "De-Loused In The Comatorium"-teoksen 2 kertaa. Eilen illalla 1 kerran, n. reippaan vuoden tauon jälkeen, ja jumalauta että se pyyhki meitsin jänteikkään sporttisella vartalolla lattiaa. On se HIENO levy, ja kaunis. Ei pääse mihkään, ei oikeen muut levyt tuntunut miltään ku kuunteli Voltaa, paitti Alice In Chains, ku ne on niin könttejä.

TOOLin uusin "10 000 Days" on ehdottomasti hyvinkin uljas Rock-levy, kannattaa kuunnella ettei ala sitten läskinä, +kolmekymppisenä YH-äiskänä/iskänä vituttamaan kantakuppilassa 4 tuopin äärellä että jäipä saatana kuuntelematta.

Taijanpa mennä katsomaan Iggy & the Stoogesia, tuota suurta suosikkiorkesteriani. Twisted Sister ja WASPi ei pahemmin herätä kiinnostusta, paitti WASPin eka levy on mainio älppäri. Edelleen ihmettelen hevijuuston määrä tänä kesänä.

En ole vieläkään saanut aikaiseksi aloittaa Mega Mies 3:sen läpipeluuta, aika löysä jätkä. MM3 on ehdottomasti paras Title Screen-tunnari, mitä olen IKINÄ missään pelissä kuullut. Hieno teos, tsekatkaapa vaikka MIDI-versio osoitteesta http://www.mmhp.net, paras Mega mies saitti koko netissä.

Ilma on lämmin ja new set of wheels, elikä Nopsa Picnic, jees jees että toimii. Festareilla on vähän liikaa heviä tänä vuonna, mutta kyllähän hevi aina Good Charlotten ja Madonnan voittaa. Kuulin eilen myös ensimmäisen hyvän Gwen Stefanin kappaleen, nimeltään "Crash". Oli ihan hyvä, jotakin siitä puuttui, elikkäs ei voita Ashlee Simpsonin powerpop-eeposta "Boyfriend". Pulisongit, such a tease.

Np. DM3 - One Time, Two Times, Devastated.

Hähähäh, moro vanha kamu:tin itseäni. Olen niin julma.


Ja otin eilen vielä hyvän ilman kunniaksi, tänään korjasin mökin ovea. Makes you think, yes yes.

Vappuna oli kivvaa, kiitos kaikille osanottajille mahtibileistä! You know who you are, mates.

Ai niin, en kiitä niitä ruojia, jotka alkoivat yhtymään teatterin rannassa. Yh, meikä yriti vain pissata kun ne kätyrit pistivät myyrää onkaloon, HYH.

Minä, Sarko Stevens, penään kaikilta hitintekijöiltä parempia hittejä. Minä jumalauta haluan parempia hittejä radioon. Missä on Chinn & Chapman, missä Leiber & Stoller? Kertokaa, jumapliut. Minä haluan lauluja tytöistä, lauluja pojista, lauluja tytöistä ja pojista, ja lauluja bileistä, jotka eivät koskaan lopu. Minä haluan paeta todellisuutta, mutta en halua kuulla melodiatonta paskaa, jota suoltaa luotiliiveihin pukeutunut, apinalta näyttävä sovinisti paskaläjä. Minä en halua homeisia retrodisko-pastisseja 47-vuotiaalta, hormonaalisen toimintansa jo lopettaneelta paska-napaiselta, omahyväiseltä "muoti-ikonilta".

Jumalauta, minä haluan hyvää musiikkia. Minä haluan vittu soikoon pop-musiikkia, jossa on melodiaa ja patetiaa. Minä haluan kuulla turmeltumattomien nuorten laulavan ruusujen lailla kuihtuvista teini-suhteista. Minä haluan MUSIIKKIA, minä haluan melodiaa ja tarttuvuutta. Minä en kestä enää yhtäkään laulavaa teini-näyttelijää, kusisissa fiiliksissä pyörivää EMO-yhtyettä, ponnetonta "meikkirock"-inisijää, falskia Metalcore-yhtyettä enkä myöskään enää yhtään Suomi-rockyhtyettä.


Vittu nii, stna.

Ha!

Juon Chymoksen valmistamaa Tyrni-sihijuomaa, sillä en ole elitisti. Hahaa.

PS. Opettelin tänään soittamaan lisää T.Rexiä beissikitaralla, eilettäin aloittelin semmosesta pätkylästä kokoelmasta, jossa on Post-Eletric Warrior kamaa. Marc Bolan on nero, saisi syntyä uudestaan pelastamaan pop-musiikin.

Kaivelin eilen levyhyllyäni, ja kuuntelin pitkästä aikaa The Stoogesin esikoislevyä. Olihan se jumalauta kova, ei siitä pääse mihkään. Pesi korvani kuin tulvavesi, pyyhkäisten pois soittolistojen kuonat. Räminää, ihanaa.

Osta omasi.

Lapset, lapset. Setä Saffro sivistää:


MC5 - Kick Out The Jams (Live @ Beat Club '72)

---

http://www.youtube.com/watch?v=YFQva4k25yE&search=mc5

---

Yhdysvaltain parhaimman rock-yhtyeen parhautta edustava live-pätkä Saksasta '72.
Lopunaikojen MC5-kokoonpano tuhoaa Saksan nuorison neitseellisiä korvia tavalla, josta on mahdotonta olla pitämättä. Heivatkaapa pikkuiset ne kuppaiset hevikitaristinne jonnekkin huitsin vittuun, näin niitä kitaroita pitää kohdella. Armageddon Jam Session.


The Stooges - 1969 (Live @ Detroit)

---

http://www.youtube.com/watch?v=ClnL11N55MI&search=The%20Stooges

---

Fläskityneet Ashetonin seko-veljekset ja dynamomainen Iggy Pop + Mike Watts muuttavat Detroitilaisen keikkapaikan ilman hedelmäkakkumaiseksi massaksi. Tippa linssissä katson, kuinka ikuiset sankarini rokkaavat kuin olisi vuosi '69 jälleen. Tästä ei rock ra'aemmaksi pääse, joten nakatkaapa ne Mötley Cruet roskikseen ja tästä teille REAL THING.


The Stooges - TV Eye & 1970 (Live @ Cincinatti Pop Festival '70)

---

http://www.youtube.com/watch?v=-qVXlcDLPNY&search=The%20Stooges

---

I Feel Allright! Iggy & Kätyrit hätkähdyttävät Ameriikan nuorisoa kamaövereissään vuonna 1970. Juontaja ei oikeen tiedä miten suhtautua esitykseen, mikä kuuluu asiaan. Ultimaattisen sekoilun huipentuma, rock-bakkanaalit, Sodoma ja Gomorra.


Radio Birdman - Aloha Steve & Danno

---

http://www.youtube.com/watch?v=3aRsyU1M5Rg&search=Radio%20Birdman

---

Surf-Rock Revival! Australian vastine Detroit-rockille blastaa ehkä parhainta kappalettaan koskaan, video on kökkö, mutta who cares. Ehkä maailman paras kitarasoolo. Hawaii 5-0, anyone?


The Barracudas - Summer Fun (Top Of The Pops '80)

---

http://www.youtube.com/watch?v=8T13iQOUiT4&search=the%20barracudas

---

Some fun tonight! Brittein hilpein College-takitettu surfpunkpop-ryhmä pitää mukavaa playbackinä legendaarisessa Top Of The Pops-lähetyksessä. Tästä ei voi tulla kuin hyvälle mielelle, spring jeiiiii!



Katselkaa ja nauttikaa, brothers and sisters.