IRC-Galleria

Today, i've been mostly listening to DEATH METAL.

No way to survive this evil night, if the dead won't leave you alone.

This week, i've been mostly listening to HEAVY METAL. Metal! It comes from hell!

Col. Douglas Mortimer: -It's a small world.



Wild, The Hunchback: -Yes, and very, very bad. Now come on, you light another match.

Col. Douglas Mortimer: -I generally smoke just after I eat. Why don't you come back in about ten minutes?

Wild, The Hunchback: -Ten minutes you'll be smoking in hell. *Get up!*

RÖÄÄR RRAUGHH

Hohhoo, hähää.

Huhuh, oon kuunnellu kolme levyä Ufomammuttia putkeen. Pikkasen epätodellinen olo, kunnon huumetta toi kama. Arvostan.

http://www.youtube.com/watch?v=9ONkJm9kaZo

Loistava tv-live Ruotsissa 1976, huikeaa meininkiä. Alkuun Velvet Undergroundin klassikko ja perään pala rockin historiaa, Patti on kyllä huikea esiintyjä.

Ylipäätään kannattaa Tuubista mettästää noita Patti Smithin livevetoja, taitaapi olla koko Ruotsin keikka siellä, esim. Horses/Land on ihan törkeän kova.

Foo Fightersin uus sinkku on ihan kiva, näppärä Chuck Berry-väliosa, mutta haiskahtaa vieläkin liikaa stadionille. Ohan tuossa enemmän altsua ku jossain "In Your Honor"-lätyllä, mutta toi kuulosti jotenkin DOA:lta, hämärää. Mutta oikeaan suuntaan vaelletaan jälleen. Hyvä Dave, keep on truckin'.

Scandinavian Music Group onnistuu hämäämään meikää aina. "Hölmö Rakkaus"-sinkku oli meikästä todella hyvä, maagista poppia mukavan homolla twistillä, mutta tää uus on kyllä semmosta lastenlaulua ja salonkipoppista että huh huh. Ei juurikaan välity mitään tunnetta, kuhan vaan vähä lallatellaan ja Sipoossa on mökki, Grankullassakin käyty ja syksy saapuu Seurasaareen. Hyi kamala mitä löysyyttä, usch.

Tokyo Hotelista ei varmaan tarvi sanoa mitään. Palan halusta, joten sanonkin. Muovisesti tuotettua, liikaa kompressoitua, kaikesta fiiliksestä ja rouheudesta riisuttua "rockia", jonka kaikkia tuotantoprosessesista jäljelle jääneitä tunteita paisutellaan ja turvotetaan radioiden soittolistojen ja ahdistuneiden teinareiden makuun. Nuoret miehet Saksanmaalta ovat myyneet sielunsa melkoisen nuorina ja nauravat matkalla pankkiin.

Alicia Keys, eijjuma. Meikä on pitänyt sellaista doktriinia että en ala kovin tuoreita biisejä ryöstelemään omiin tarkoitusperiini, mutta Alician tuotantoryhmä on kyllä käyny aika raskaasti Black Eyed Peasin "Where Is The Love?"-hitin kukkarolla, hoh hoh. Toisaalta tämäkin sointukulku on pyörinyt musiikkikuvioissa jo hämärältä 60-luvulta lähtien, tai itteasiassa saattaapi olla sama juttu jossain klasarissa, jolloin tämän ikä menee muutamiin satoihin vuosiin. Noh, samantekevää, kyllä Jenkit tykkääväät tämmösestä pulla-soulista, jota on kiva kuunnella ku ajetaan Starbucksiin isolla Chevyllä. Voisi tulla nimittäin kahvit rinnuksille jos raadiosta pärähtäisi Wilson Pickettiä, Sly Stonea tai Betty Davisia.

Ahaha! MCR! My Chemical Romance! Michael Romance! Ei mutta seriously, "Teenagers"-sinkulla on varsin botnekas rockbiitti ja biisi tuo jollain sairaalla tavalla mieleen MC5:n. Älkää kysykö miksi, mutta jollain sairaalla tavalla mieleen tulee MC5. Ihan jees biisi, jotenkin kuulee rivien välistä että MCR ei kuitenkaan olisi kotonaan 12-tahdin rytmibluesista ammentavan perinteisen rock'n'rollin parissa.

Kas tässäpä reaaliaikainen katsaus hetkosestä YLEXän soittolistan parissa, toivottavasti nautitte.

Rokkenrollia ja Molli-Ollia, kohta vois mennä nukkumaan. Eikö ollukki taas vitun hyvä päiväkirja-entry? Jos haluat lähettää palautetta, täytä seuraava lomake:


[ ]