Olin pelkkää savea palanen,
olin muodoton möhkäle vain
ja sinne tänne hapuillen
minä itseäni hain.
Mikä oikein olen, mä kyselin
ja mikä on matkani määrä.
Mikä kulkemistani poluista
on oikea, mikä taas väärä?
Tuhat tuhatta kertaa erehdyin,
oli perääntyä pakko
ja valinnoistani vääristä
tuli maksettavakseni sakko.
Mutta elämän taltta tasainen
ei tehnyt turhaa työtä,
moni särmä ja taipuma tarpeeton
on mennyt sen iskujen myötä.
Toki valmis en ole vieläkään,
mutta vastauksen jo sain,
on osani etsiä edelleen,
sillä olenhan ihminen vain.
- Runoilija tuntematon-