Ari meidän joka olet taivaamme kiharoilla, olkoon hiuksesi, soikoon sinun äänesti, tapahtukoon sinun fanituksesi niin foorumeilla kuin tsätissä, anna meille meidän jokapäiväinen hiiviannoksemme ja anna meille meidän riippuvuutemme anteeksi kuin mekin kicklööpiitämme ne jotka ovat sinusta skebeliä kirjoittaneet , äläkä saata meitä pakkohoitoon vaan päästä meidät keikoillesi sillä sinun on hiivi, biljardikeppi ja lonkero iankaikkisesti HIIVI!
1. Ari on HIIVI, sinun jumalasi. Älä pidä muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Aakkosen, sinun jumalasi nimeä.
3. Pyhitä idolsfinaali-perjantai.
4. Kunnioita heviä ja metallia.
5. Älä puukota selkään.
6. Älä petä Aria, edes unissasi.
7. Älä nyysi Arin lonkeroa.
8. Älä lausu väärää todistusta Arista lehdistölle
9. Älä tavoittele tuottoa Arin kustannuksella
10. Älä tavoittele Arin hiuksia, persettä äläkä mitään, mikä Arin tyttikselle kuuluu.
"Uskontunnustus":
Minä uskon Iso A:han,
hevariin, Idols tähteen,
Hevin ja rokin lähettilääseen,
ja Koivusen Ariin,
Medihevin ainoaan Idols-poikaan,
meidän "jumalaamme",
joka lauloi täydestä skebelistä,
syntyi Lahdessa,
kärsi Antti Tuiskun aikana,
ylistettiin, fanitettiin ja halattiin,
astui ylös tähteyteen,
Idols-kisassa,
matkasi pois Lahdesta ,
istuu kaikkien fanien, Nikulan, Idols tuomarin,
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva laulamaan
faneille ja kaikille hiiviiä,
ja "tärkeään" skebeliin,
tärkeän yhteisen hevikansan,
ihanan tähdeyden,
komeuden ihanuuden,
laulun ilmoille kajahtamisen
ja iankaikkisen fanituksen sinulle suommen.
"Ari evankeliumi":
Siihen aikaan antoi idols tuomarit käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava koekarsinnat. Nämä koekarsinnat olivat kolmannet ja tapahtui Jone Nikulan ollessa Idolsin tuomaristossa. Kaikki innokkaat menivät laulamaan karsintoihin, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Ari lähti Lahdesta, Suomen kaupungista ja meni koelauluja varten Eteläsuomen Lääniin, Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin, sillä hän kuului Koivusen sukuun. Hän lähti sinne yhdessä tyttöystävänsä kanssa, joka odotti myös keltaista lappua Arille. Heidän siellä ollessaan tuli Arin totuuden aika, ja hän lauloi ensinmäisen kappaleen, esikoisensa. Hän kääri keltaisen lapun ja pani sen taskuunsa, koska hänellä ei ollut tilaa kädessänsä.
Sillä seudulla oli väärinymmärrettyjä sieluja yöllä ulkona ulvomassa kuuta. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi sielut, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Helsingin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Koivunen, Ari. Tämä on merkkinä teille: te löydätte keltaisen lapun, joka makaa käärittynä Arin taskussa." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Aria sanoen:
-- Aakkonen on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, jotka häntä fanittaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin hevisaunaan hoilaamaan pieniä käärmeitä, väärinymmärretyt sielut sanoivat toisilleen: "Nyt Helsinkiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Arin ja hänen tyttöystävänsä ja keltaisen lapun, joka lojui taskussa. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli Arista sanottu. Kaikki, jotka kuulivat väärinymmärrettyjen sanat, olivat ihmeissään. Mutta Ari kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.