IRC-Galleria

Kello kolme on, yö on loputon.
Minne hennot jalkasi kannat?
Jouduit pettymään, niin paljon pettymään,
Vaikka saitkin kaikkesi antaa.
Enempää, et enempää
Sä jaksa, tää olkoon määränpää,
Vaikkakin sun vielä kulkevan tahtoisin.

Sinun kasvoissas elää unelmas,
Joissa olet tottunut lentää.
Kaunis maailma täynnä rakkautta,
Näihin haaveisiin uskot sentään.
Enempää, ei enempää,
- eihän - unelmiaan saa menettää.
Vieläkin sinun kulkevan tahtoisin.

Siinä sä oot!

kertosäe:
Lasisilmä, tiedän, sua itkettää.
En silti silmissäs kyyneltä nää.
Mä sun sisääsi katsoa tahtoisin,
Sinun kasvoihis kasvoni jää.
Lasisilmä, tahdon sua puristaa,
Lailla lapsen voit nukahtaa.
Päästä pois ne kyyneleet,
Jotka sua on ahdistaneet.

Kello viisi on, näätkö auringon
Nauravan yökahvilan takaa?
Siinä istut taas, elät unelmaas.
Saanko sen sun kanssasi jakaa?
Enempää, ei enempää.
Et kai tahdo, että kaikki tähän jää?
Jotenkin sua auttaa tahtoisin.

Ilta uusi on, ilta loputon.
Tummat varjot käy pitkin selkää.
Ota hetki tää, nosta pystyyn pää.
Se ei elää voi, joka pelkää.
Enempää, et enempää
Nähdä voi, jos ei nouse pystyyn pää.
Tähänkin sinun uskovan tahtoisin.

Siinä sä oot!

kertosäe

kertosäe