IRC-Galleria

Nämä ovat ikuisia hetkiä
aina lyhyitä välähdyksiä
kun hän mittaa kattoa katseellaan
kääntyy jälleen vuoteellaan
hän laskee sekunteja suunnilleen
hän laskee yönsä aamuvarhaiseen

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Hämärässä hiljaisuuden ääniä
kuuntelee hän kirja kädessään
joka päivä on yötä rakkaampi
joka aamu iltaa kauniimpi
hän huomaa, vaikkei niin tahtoiskaan
hän huomaa tähän alkaa jo tottua

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Ei yksinäinen unta saa
vaan valvoo vuoteellaan
hän kellon käyntiin koittaa viimein nukahtaa
ei yksinäinen unta saa
vaan ajatukset seuraa toisiaan
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa
kunnes aamu jälleen silmiin sarastaa

Vaikka en osaakaan sanoo sanaakaan
Hienoja lauseita rakkaudesta vaan
Vaikenen vierelläsi sun, sellainen on sydämeni

Päivästä näen toiseen kaipuuni matkanneen
Takkini kaulukseen se tarttuu uudelleen
Painautuu rintaani vasten, sen kiinni sydämeen
Huomaan kasvaneen

Kuinka paljon siivet maksaa
Ei niitä rahalla voi ostaa
haavoilla kai ne ansaitaan
Kun uskoo melkein mahdottomaan
Niin korkeaan

Baarien savuisten, puisten pöytien
Äärellä haaveilen, yli yksinäisyyden
Sinusta laulua teen, siivet sydämeen
Huomaan kasvaneen

Kuinka paljon siivet maksaa
Ei niitä rahalla voi ostaa
Haavoilla kai ne ansaitaan
Kun uskoo melkein mahdottomaan
Niin rakkaus siipensä saa
Lentääkseen lentoon korkeaan
Lentääkseen melkein mahdottomaan
Korkeammalle kuin kukaan
Niin korkeaan.

Kuinka paljon siivet maksaa.

Rakkaus siipensä saa,
lentääkseen melkein mahdottomaan,
korkeammalle kuin kukaan.
Niin korkeaan...

Ihmissuhteissasi voisit keskittyä olennaiseen.
Sinulla on uusia asioita tai hankkeita mielessäsi.
Harkiten tehdyt siirrot voivat kannattaa.
Suomi24

Kalat 20.2. - 20.3.

Pidä ulkokuoresi tänään tyynenä,
vaikka syvällä sisimmässäsi myrskyää.
Myrskyn aiheuttaja kyllä itse tietää,
miten voimakkaita tunteita hänessä herätät.
Iltalehti

KALAT 20.2. - 20.3.
Katsot yhtä asiaa uusin silmin.
Et ole huomannut,
että yksi pieni osa on muuttunut matkan varrella.
Se muuttaa kokonaisrakennetta.
IltaSanomat

tuntuu kyl hiukkase siltä ihan ku en olisi täältä poistunutkaan. kirjastos olen hillumassa ja kohta käväsen kaupas.
pitänee kahtoo minkä väriseksi hiukset sit värjää.
riippunee kuinka laajalti o valikoimaa :D
en mie kuitekaa iha mitää liia räikeetä. vaihtelua vaan hiukan tähän normaaliin hiussävyyn.
tänää käyn ehkä timulla.
riippuu tietenkin laittaako se miulle viestiä mihi aikaa voisin mennä käymään siellä.
mutta timun tietäen se on jopa jo voinut unohtaakkin miut :D

Vielä aamu harmaampi koittanee
Vielä ilta hiljainen saapuu
Vielä hetken elämä voittanee
Sitten katseen saa kääntää pois

Vielä kuuluu toisinaan naurua
Päivä päivältä katkerampaa
Vielä siivet halkovat ilmoja
Hetki hetkeltä tummenevat

refrein:
Jos olisin lintu, räpiköisinkö öljyssä jossain?
Jos susi umpihankien, ulvoisin kohta viimeistä kertaa
Jos oisin järvi, olisinko jo kasvanut umpeen?
Jos vielä lapsi, minkä väristä taivasta katselisin?

Eipä asiat meidän nuo huolenneet
Syödään juodaan ja naidaan me vaan
Voitot maksimiin pian, me kuolemme
Noustaan voittajain nirvanaan

Eipä elämä meille oo kallista
Valtaa juhlimme voimakkaimman
Oomme isien, äitien kuvia
Kohta vanhoja, katkeria

refrein

Sinisilmät suljettuina maailmalta hautaan asti
Nyt marssimme voitokkaina suoraan alas jyrkänteeltä

Vapaus johtaa kansaa! (2x)

refrein

Miksi me ollaan täällä?
Hyvä kysymys.
Kruununa luomakunnan?
Huono selitys.

Ilta eilinen
Oli iloinen
Vaan kaikki tietää sen nyt.
Maailmassamme...
Siinä on virhe.
On mielenrauha mennyt...

Kauhu kohisuttaa kallojamme -
Noustaan latvaan suuren tammen.
Turhaan!
Eipä metsää puilta nähdä voi.
Ja laulu soi
Se virheen voimin operoi...

refrein:
Komitea kokoontuu,
Mutta auki jääpi suu,
Kun maailmassa on virhe!
Miten sen löydämme?
Ratkaise se.

Morsiamen tuntee morsiushunnusta,
vaan mistä maailman virheen voi tunnistaa?
Kuka on syyllinen? Kukaan ei tunnusta.
Paniikki levitä saa...

Lapset, kertokaa
Missä satumaa on?
Virhe vaeltaa. Meidät tuhoaa
Ja kaiken kauniin luonnon

refrein

hei mama mitä täältä etsit
mä luulen että sul on väärä suunta
käänny nopeesti mee sinne mistä tulit
äläkä suunnittele takasin paluuta
en viittis rautalangasta vääntää
enkä liian kovakourasesti koskee
mutta joudun sulta niskat nurin kääntää
jos sä yrität soittaa mulle poskee
tää on mun mies pysy kaukana siitä
eikö riitä että yhdesti varoitan
pidä huoli ettet muhun enää törmää
tai mä sinut käsittelyyni otan
kyl mä tiedän mitä sulla on mielessä
mut ei se käy aion pitää siitä huolen
voit valita joko nätin tai vähemmän
ilmeisesti tahdot nähdä ruman puolen

refrein:
Tämän naisen uho on kilpailijan tuho
voisit hieman perääntyä
ettei tarttis likaiseksi ryhtyä
oot täysin kadoksissa
kierrät mun reviiriä kuin kissa
joka kauaa ei ehjänä säily
ellei alueeltani heti pois häivy

jotkut tyypit ovat tosi omituisii
ne ei usko vaikka jutut tavuttaa
oon kyllästyny puhumaan sun kädelle
sori misu joudun sua nyt satuttaa
yhteen mennään mikä ympäri se tulee
tässä sulle mikä on yhtä ku karma
oot onneasi liikaa koetellut ja mun hermoja
oot liian itsevarma
nyt aion hyvät tavat itekin unohtaa
on aika laittaa piste tossa kieroilussa
sun tyyli on niin mautonta ja halpaa
kun silmä välttää oot mieheni kimpussa
siinä vielä seisot mulla alkaa keittää!
sä kohta itse verta nenästäsi hankaat
mulla ei oo mitää syytä inhoani peittää
vedän hihat ylös, poistan korvarenkaat

refrein (2x)

(tämän naisen) UHO
(on kilpailijan) TUHO
voisit hieman perääntyä
ettei tarttis likaiseksi ryhtyä
oot täysin kadoksissa
kierrät mun reviiriä kuin kissa
joka kauaa ei ehjänä säily
ellet alueeltani heti pois häivy

refrein

Onnen keiju
ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä
tee sun taiat
et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä
mä haluaisin kun jokainen muu menee
on meri lämmin ja hiekka kuumenee
Mä tiedän äidil' on minusta huoli
mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää

refrein:
Ja äidin silmät on sumeat jo
hän sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanani ja se on ei
(2x)

Vuodet vierii
ja kun talo on raukee ja äiti on raukee
tytär riuhtoo lukkoo
mut se ei aukee, ei, se ei aukee
mikään ei tätä ikävää poista
hän on kohta jo kuusitoista ja hän
tietää, ettei taiat auta
hän huutaa "päästä mut ulos, jumalauta"

refrein

Ja yönä erään heinäkuun
tytär herää, pukeutuu
ikkunasta lähtee maailman pauhuun
toisessa huoneessa,
äiti suussaan tupakka nukahtaa ja herää pian kauhuun
ja hän huutaa, tytärtään huutaa
mutta tytär on kaukana ja lähellä kuuta

refrein

Niin sä tulit varhain väsyksiin,
Petyit niihin puheisiin,
Joissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä, ei.
Kouluun sä menit silmin vihaisin,
Ne sano: "Lapsi on sekaisin"
Ja: "Olisit nyt paremmin."
Jos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinen,
Niin kaikki on helpompaa,
Muuten joudut katumaan
ja sä mietit:

refrein:
"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Essussaan kiltisti tottelemaan. Mut
vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."

Tänään sä et jaksanut enempää,
Muiden katseet aina kuin jää.
Joskus perään ne huutaa: "Sä oot hullu, hullu, hulluhan sä oot."
Niin sä päätit lähtee ennen, kuin lyöt.
Pakkasit meikit, ketjut ja vyöt
Ja keskeneräiset kirjoitustyöt
Ja ruotsinopettajan Visan,
Jonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseen.
Sillä sä pääset Lontooseen
Ja sä mietit:

"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Sietämään kaiken ja anteeks antamaan.
Mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."

refrein


iha ku miu biisi perkele

Nään ikkunasta illan, oven suljet käytävään
Ja matkalaukku kädessäin mä puolitiehen jään
Mä tunnen ahdistuksen ja syyllisyyttäkin
Kun mietin kuinka valhein jälkeni taas peittäisin

refrein:
Kun minuun kosketat, niin hiileen puhallat
Ja mä liekki rakkauden taas oon
Niin aina käy kun kosketat, epätoivon karkoitat
Niin kuin lapsi nukahdan sun kainaloon

Mä muistan kuinka sinuun, päätä pahkaa rakastuin
Ja kaiken unohtaen silloin suhteeseemme uin

Oon vaimo toisen miehen, perheellinen oon
Se unohtui kun ajauduimme tähän kohtaloon

refrein

Nää vieraat vuokrahuoneet, saa mielen järkkymään
Ei onnea ne tuoneet mut taaskin yöksi jään
Mä tiedän että kadun, ehkä joskus myöhemmin
Kun sulle parhaat vuodet, rakkautta tuhlasin
Sä mies oot toisen naisen, ja mä vielä yksin jään
Mut kuitenkaan en luotas, mä pysty lähtemään

Kun minuun kosketat, niin hiileen puhallat
Ja mä liekki rakkauden taas oon
Niin aina käy kun kosketat, epätoivon karkoitat
Niin kuin lapsi nukahdan sun kainaloon
Niin kuin lapsi, nukahdan sun kainaloon