IRC-Galleria

Sä satutat mua henkisesti.
Leikit vaan.
Etkö tajua paljonko minua tuollainen loukkaa??
Satuttaa viiltäen, kuin terävä veitsi ranteella.

Tiedät tuntemukseni, mutta silti vaan kiusoittelet.
Haluan etäisyyttä nyt.
Ajatuksille tilaa.

Minä sentään ajattelen, otan asioita vakavasti tilanteen niin vaatiessa.
Kuten nyt, toisin kuin eräs.
Etäisyys olisi nyt paras kummallekkin..

muistot ovat vain

menneisyyden tuhkaa,

ja menneisyys taas

ikiajoiksi kuollut ja

poissa...

Saatana meni korvasta sisään,
Siitti sinne karvaisen sian,
Kun lukea yritin
Pater Nosterin.
Sika söi silmän päästäni, sylki verta
Ja paskaa aukosta:
Tahrasi paidan ja parketin.
Saatana meni korvasta sisään, pani
Alulle käärmeen sikiön silloin ostoksilla
Karkkikaupassa... Kun käärme syöksyi
Suustani
Ja repi naamani siivuiksi:
Jauhelihaa ja merirosvonameja!
Saatana meni korvasta sisään:
Paiskasi sorkkaa kanssa sian;
Yhdessä pistivät he tanssiksi,
Jenkaksi ja rumbaksi,
Nussivat kilpaa,
Kusivat ristiin ja rääkyivät
Rivoja lauluja
Saatana meni korvasta sisään,
Synnytti itse itsensä;
Sata kertaa sata Pirua saastaista
...Tulisessa pätsissä tahtia polki!
Riivattu sika, veriset sorkat.
Saatana meni korvasta... Sisään,
Sika söi silmäni,
Käärme repi kasvoni,
Saatana temppuilullaan pirstoi aivoni
Ja sata vierasta karvaista sikaa:
Tuhat saastaista ilkkuvaa pirua
Minussa kiertää ja kihelmöi
Saatana meni korvasta sisään!
Ja oli appiukko tukehtua pihviinsä:
Se hätäpäissään puri kielensä poikki
...Silloin kiitospäivän aamuna
Ostoksilla karkkikaupassa.
Sata saastaista ilkkuvaa pirua
Minussa kiertää ja... Kihelmöi!
Saatana tulee!
Saatana menee!
Saatana meni korvasta sisään!
Siitti sinne sen karvaisen sian,
Kun lukea yritin Pater Nosterin,
Sata saastaista ilkkuvaa pirua
Minussa kiertää ja
Kihelmöi!
Saatana meni korvasta sisään.

ommaus 'Nyt se sitten sekos lopullisesti' yhteisölle

Amor kuuntelee, kun huudat:
Amor kuuntelee tarkkaan
Amor kuuntelee, kun huudat:
Amor kuuntelee tarkkaan...
Armollinen on, ja hyvä
Tai paha suo pahan maan...
Amor on äkkisyvä!
Amor vie mukanaan!

Kalleimpaankin kaupunkiin on yö
Saapuva yön -ajallaan
Aurinkomme lämmön vieden
Kuun loisteen tuoden tullessaan

Miesväen hiukset on hopeaa
Ja daamit paljeteissaan sädehtii
Lipuu limusiinit teatterille,
Jossa väki laiskasti liikehtii...

Sillä kun joukosta poissa on yksi
Voi suurinkin joukko olla yksin niin
Ja niin kuin illan tähtitaivasta
Vielä tähtivierasta odoteltiin...

Joka saavu ei koko yönä,
Eikä saavu edes kun taas aamu saa:
Ja se väki joka odottaa tahtoo
Viikkoja saa odottaa.

Sillä hän on vaiti kulkenut
Vaiti ovet avannut, sulkenut: huudahtanut
Kun on nähnyt neidon sulovartalon
Hän on kaiken nähnyt, mikä hyvää on

Silloin Amor kuuntelee...

Sinä livahdit ikkunasta
Kerrostalon seinää kiipeilemään
Pyjamasillasi, vanha mies,
Sydäntalven aikaan synkimpään:

Ikkunasi jotenkin lukkiutui,
Vaan ei auki ollut rakkaan akkunakaan
Sitä kiljuit kuulle, pidit Pirun työnä
Rouva luulu että sitten tiistaiyönä...

...Näin käy näytelmissä, joissa
Vain kaksin kuutamoa katsellaan,
Vaivutaan suloisiin suudelmiin
(tai elimiä irti leikataan)

Ja taas Amor kuuntelee kun huudat...

Vaan kalleimpaankin liittoon arki
On saapuva arjen -ajallaan:
Se sokean huuman herrat
Taluttaa vanhainkotiin vaappumaan.

Ja me vain arvaamattomalta
Alueelta voimme saada asunnon,
Ja meitäkin varoituksitta viedään...
Siis siihen pyri, mikä hyvää on.

Ruosteinen maisema
Minua tuijottaa,
Hengitän pihalla
Eltaantunutta ilmaa.

Joka paikka paskassa on yltä päältä,
Pakko päästä nopeasti pois täältä,
Vaihtaa maisemaa.

Minä olen mainio,
Ylivertainen,
Vuosikertaviiniä,
Kuorrutus kermainen.

Siksi usein mietinkin, että miksi
En saa koskaan mitään hyvää aikaiseksi.
Puhetta, vain puhetta!

Aivojeni sopukoissa asustaa
Jotain, joka saa minut muistamaan:
En voi olla se, mikä tahdon olla.
Turhaa tässä kai on mitään suunnitella.

Joka paikka paskassa on yltä päältä,
Pakko päästä nopeasti pois täältä,
Puhetta, vain puhetta!

(aivojeni sopukoissa asuu ikuinen melankolia.)
(aivojeni sopukoissa asuu ikuinen melankolia.)
Aivojeni sopukoissa asuu ikuinen melankolia. (8x)

Me kohtaisimme aina silloin, kun on tärkeää
Se, ettei kukaan häiritse tai pääse käskemään.
Me antaisimme toisillemme hiljaisuuteen syyn,
Niin sinä ostat aikaa siis ja minä sitä myyn.

kertosäe: (2x)
Olet todella kaunis, elät vain yhden kerran
Olet todella viisas, elät vain hetken verran

Me kestäisimme toisiltamme mitä tahansa.
Se, mitä saisin sinulta, se voisi korvata
Ne levottomat illat sekä unettomat yöt,
Ajat turhan hapuilun ja mitättömät työt.

kertosäe

Minä tarttuisin sinuun kysymättä
Minä pelkäisi sinussa en olla
(5x)

kertosäe

Todella kaunis, elät vain yhden kerran
Todella viisas, elät vain hetken verran
Todella kaunis, elät vain yhden kerran
Todella viisas.

(5x)

Me pystyisimme toisillemme ihmeen tekemään
Jos sinä pystyt, niin kuin minä pystyn näkemään

Olet eroottisestikin vireä,
toivottavasti et lankea jokaiseen houkutukseen,
sillä kaikki eivät ole sisältä niin suloisia kuin antavat ymmärtää.

Suomi24 Helvetin tosi asia

Kalat 20.2. - 20.3.

Älä tee tänään mitään järjettömiä päätöksiä,
äläkä varsinkaan lupaa tehdä mitään ylimääräistä.
Hämmennät energiasi niin ihmeellisiin asioihin,
ettei kukaan pysy mukana.

Iltalehti

KALAT 20.2. - 20.3.
Ennen kuin pääset pois yhdestä ajatuksesta,
joudut vielä punnertamaan.
Ilman suuria ajatuksia ja pieniä kohtaamisia asiasta ei pääse yli.

IltaSanomat

no ny o pakko lähtee ennen ku myöhästyn :D
loma voi hitto ku se loppu..

Tänään herään, menen töihin, ajatellen eilistä
Vaikka syyttävät on silmät, jotka katsoo peilistä
Aamu ei sua mielestäni onnistunut pyyhkimään
Outo juttu, että jään sun perääsi näin nyyhkimään

kertosäe:
Mikä tehty on ei muutu
Sä et kai siitä suutu
Tunteilleni mitään voinut en

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain suurenmoinen nainen (mies)
Yhden suukon varkain saadun
Vuoksi seison taikka kaadun
Enkä tunne katumusta

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain viimeinkin se nainen (mies)
Jonka kanssa voisi retki
Olla enemmän kuin hetki
Jos vain riittää uskallusta

Ehkä et mua ymmärtänyt, vaikka koitin selittää
Toivoin niin tää että voisi pitempäänkin pelittää
Kunpa edes numerosi tietäisin niin soittaisin
Varmasti, ja se on tosi, sydämmesi voittaisin

kertosäe

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain suurenmoinen nainen (mies)
Yhden suukon varkain saadun
Vuoksi seison taikka kaadun
Enkä tunne katumusta

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain viimeinkin se nainen (mies)
Jonka kanssa voisi retki
Olla enemmän kuin hetki
Jos vain riittää uskallusta

kertosäe

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain suurenmoinen nainen (mies)
Yhden suukon varkain saadun
Vuoksi seison taikka kaadun
Enkä tunne katumusta

En ole pyhimys, en paholainen
Sattui tielleni vain viimeinkin se nainen (mies)
Jonka kanssa voisi retki
Olla enemmän kuin hetki
Jos vain riittää uskallusta

Jos vain riittää uskallusta.

Maajussi istu porttinsa pielessä, mietti mitähän on naapurilla mielessä
Savu viikon kaksi tuli aitasta, mietti maajussi täähän käy jo haitasta
Päätti naapurin tilan heti selvittää, ettei äijäpaha pelkäksi muistoksi jää
Oli pönttöjä siellä vieri vieressä, kyllä varmasti joku oli pielessä Ja se naapuri huusi hurahuhhahhei, kuka multa kellarista sahdit vei
Teikäläistä tässä vielä naurattaa, minä poika keittelenkin pontikkaa

Maajussi haisi hiukkasen sahdilta, siltä tunnetulta peräkylän mahdilta
Siitä naapuri sahtivarkaan aavisti, koivuhalon kanssa ovelle jo ampaisi
Maajussi alko vatsaansa koitella, kunpa oisi jo pitkällä riu'ulla
Tuli, Tuli, Tuli ei auttanut kun jalkoja nostella

Ja se naapuri huusi hurahuhhahhei, hyvä että kellarista sahdit veit
Teikäläinen housujansa kuivattaa, minä poika keittelenkin pontikkaa

Oli vaimonsa nähnyt sahtilekkerin, ja salaa siitä ihan vähän juonutkin
Tapas äijänsä istumasta riu'ulta, istu siihen ja sano, että "Hei kulta"

Ja se naapuri huusi vielä huhhahei, hyvä että kellarista sahdit veit
Teikäläiset housujansa kuivattaa, ja minä poika keittelenkin pontikkaa
(2x)