IRC-Galleria

Nukuin levottomasti ja näin unta, että kisu pääsi kaupungissa multa valjaista irti kun oltiin jannen kanssa jossain terassilla kaljalla. En tiedä, mikä kaupunki se oli.
Kissa kuitenkin juoksee jonkun yön Timon luokse, joka nappaa kissan kainaloonsa ja lähtee kävelemään pois.
Juoksen herra Maahanmuuttajan perään vaatien omaa kissaani takaisin, ehdin lyödä häntä vessaharjalla munille, mutta pitkäjalkainen mies ei vilkaisekaan minuun, koventaa vaan harppomistahtiaan. Perässä on vaikea pysyä, ehdin aina vain nähdä miehen katoavan seuraavan nurkan taakse. Hän ei anna nähdä kasvojaan, näen vain selän ja pitkän, rusehtavan harmaan "salapoliisitakin". Sen alla on tummansininen paita.

Mies saapuu suuren,köyhän näköisen kerrostalon luokse ja menee ovesta sisälle. Hätäännyn, sillä alaovi on tietysti lukossa, mutta sattumalta saankin sen avaimellani auki, kun hetken aikaa sähellän.

Sillä aikaa mies laskeutuu portaita, jotka ovat leveät. Kerrostalo jatkuu maan alle yllättävän paljon.

Viimein tavoitan miehen käytävässä. Hönen silmämunansa ja hampaansa ovat keltaiset rapun hämärässä valossa. Vaadin kissaa joka riistäytyy miehen otteesta. En ehdi nähdä, juokseeko kissa ylös vai alas portaita, mutta arvaan sen menneen alas, koska mies lähtee laskeutumaan portaita kovalla vauhdilla. Kierreportaat peittävät miehen näkyvistää, ja minulle tulee
ensimmäisen kerran mieleen, että olen yksin maan alla vieraan mustan miehen perässä, maahanmuuttajien asuinalueella heidän talossaan ja luvatta. Siispä yhtäkkiä alan pelätä sitä, mitä rappukäytävän pohjalta löytyy.

Kuulen miehen lepertelevän kissalle, ja arvaan, että olemme pohjalla. Lattia ja koko käytävä on likaisenvalkeaa, oikeastaan keltaiseksi mennyttä kylpyhuonelaattaa. Valumia on joka paikassa. Tuntuu iljettävältä.
Olen pohjalla mutten saa miestä näkyviin, ennen kuin kierrän aivan portaiden alle nurkkakiilaan. Kissa on painautuneena sinne ja mies silittää sitä ja hymyilee. Vaadin kissaa, nappaan sen itselleni ja haluan kiirehtiä pois. Mies on vastahakoinen, muuta en muista. Tiedän,että kissa voi rimpuilla otteestani irti, jolloin mies ottaisi sen itselleen, joten saan jostain käsiini muovikassin, jonne tungen kissani. Suljen muovipussin solmulla, koska kissa meinaa koko ajan tunkeutua pois sieltä.

Minulla on kiire nousta päivänvaloon. En halua katsoa, seuraako mies, sillä maanalainen kerrostalonpohja pelottaa minua, ja vieras, musta mies. Harpon vauhdilla kohti valoa ja turvaa kissaa puristaen. En oikein edes tajua, miten vaarallista pohjalla on, mutta jotenkin ehdin hahmottaa sen. Se on vain tunne. Silti olen vahvoilla, minulla on kissani. Nyt vain pois.

Juuri kun näen päivänvalon kajastavan kulman takana, vanhempi musta mies astuu eteeni. Säikähdän hänen keltaisia silmiään ja kyyryä olemustaan. Kiirehdin hänen ohitseen ja huomaan, että hän ei yritä pysäyttää minua, vaan kaivaa avaimensa ja avaa huoneistonsa oven.

Muita en sitten näekään. Poistun talosta sydän jyskyttäen, ulkona olen turvassa, mikään käsi ei vedä minua takaisin monttuun, ja voin kävellä kissani kanssa turvaan.

- Ja takaisin kaljalle! :)