IRC-Galleria

Aamulla kouluun polkiessa huomasi, että ainoastaan suuret lumikasat ovat jäänneet auringon polttavan paahteen jälkeen jäljelle, tosin pieninä. Tie oli kuurassa ja tuhottoman liukas. Ennakoin tämänkin asian reitissäni enkä ajanut tavanomaista metsäreittiä mitä yleensä ajan, koska tiedän, että se ei ole vielä sulannut. Eilen pienen mettä pätkän selvittäminen vei ajan lisäksi hyvän tuulisuuden pois... pystyssä ei pysynyt edes kävellessä.

En tiedä mistä mahtaa johtua, mutta fysiikan tunnilla alkoi yhtäkkiä himottamaan kaalilaatikko puolukkahillolla. Oli pakko pistää tekstiviesti mummille joka lupautui kyseistä einestä jossain vaiheessa väsäämäänkin. Olen siis voiton puolella.

Alan vähitellen epäilemään, että olen allerginen Pepsi Maxille. Pakki menee täysin sekaisin kun tuota litkua juon. Coca-Cola menee normaalisti, mutta pepsi ei millään. Jotakin eri ainesosia niiden valmistuksessa on käytetty ja Pepsi menettää ainakin yhden asiakkaan väärien aineksien takia. Nyt siis napsin hiilitabletteja ja juon tuon loppu pullon pois ettei se häiritse enää ketään.

Biljardikahvilassa kului pelaillen pari tuntia kasi- ja ysi-palloa. En tiedä mitä mieltä omistaja(t) mahtaa olla omien juomien ja safkojen nauttimisesta kyseisessä paikassa. Ei varmasti pidä, mutta ei kukaan ole vielä kieltänytkään, joten jatkan kyseisessä paikassa nautiskelua kunnes toiminta kielletään.

Biljardikahvilasta lähtiessäni huomasin aikamoisen näyn. En tiedä miten kuljettaja onnistui, mutta Fiat Punto pomppasi parkkipaikalta lähtiessään kukkapuskaan, katukivetyksen väliin ja kannon päälle. Ei siinä muuta kuin työntämään autoa pois kyseisestä tilanteesta. Useammalla miehellä homma hoitui suht nopeasti.
Saldona: Likastuneet vaatteet, yksi vanne hajalle ja säikähdys.
Jos joku ihmettelee niin minähän ne vaatteet sotkin kun rönisin autoa lokarin kohdalta.
Kiitokset tuli kaikkien maailman naisten puolesta, että olkaa hyvä vain.

Kämppää on remontoitu ja mm. huoneeseeni on tullut uudet tapetit ja listat. Kämppä olisi tarkoitus saada alta pois sopusuhtaiseen hintaan.
Kaikki listat ja laudat mitä revittiin tästä kopista irti piti sahata sirkkelillä poikki. Hyvinhän se sujui, mutta sitten eteen tuli puuta joka leikatessa haisi huussilaudalta ja joka röni tikkuja jotka jäi pystyyn paljaaseen käteen... puulaji oli tammi.

Liikenteessä fillarilla painellessa muistaa taas kuinka huonosti autot ottavat kevyen liikenteen kulkijat huomioon ja kuinka rasittavia olikaan koirien kusettajat.
Autot eivät ilmeisesti laske fillaria kulkuneuvoksi jota on a) väistettävä ja b) jonka on väistettävä - ihan kuin minkä tahansa muunkin kulkuneuvon.
Ulkoiluttajat... mikä onkaan hauskempaa kuin, että oma pikku (~80 kg) Musti saa juosta ulkona flexin kanssa 15 metrin päässä taluttajasta?
- Vaikka mikä. Ensinäkin kun koiria on 5 kappaletta ja taluttaja on aivan solmussa ja lähestyt fillarilla 40 km/h ja pelkäät a) ulkoiluttajaa b) koiria c) remmejä.
Koirilla on yleensä jännä tapa juosta vastaantulevia päin. Hauskaahan se on kun ei ole pelkoa, että kaadut koirien päälle tai ajat ojaan.

Toinen kirous näin keväisillä säillä ainakin Turussa on hiekka. Jäät aiheuttivat muutamia viikkoja takaperin ongelmia, mutta nyt hiekassa saa kahlata pinnat puolessa välissä. Hämärällä varsinkin on sopusuhtaisen siistiä ajaa jyrkkään mutkaan mistä tulee toinen pyöräilijä ja hiekkaa on 10 cm kerros.

"Kiitos, anteeksi ja näkemiin"