Dodii, päästiin töistä jokseenki yhtenä kappaleena. Oli sellanen tunne että eläinlääkärimme haluais repiä meikäläisen palasiks, sen verran pahalla silmällä mulkoili. No mutta säilyin kumminki hengissä... Natural survivor!!
Sit tuli yks nuorempi eläinlääkäri siihen tuijottamaan. Tais kyllä enempi kattella meikäläisen takamusta ku mitä mä tein... no olenhan aina pyrkinyt tuomaan esille parhaat puoleni... heh =)
No luulen ainaki että kaverit yritti naittaa meikäläistä sille ku hän sitte meni nii punaseks. On mulla sitte avuliaat työkaverit, prkl!
Mut nyt meen päiväunille! =)
Adios!