Laula minulle, yksinäinen tuuli,
ennen kuin saat levolle
yön pehmeään syliin.
Kerro minulle siitä maasta,
missä minun rakkaani vaeltaa.
Kerro minulle,
onko ilta sielläkin lempeä,
auringonlasku tulta ja taivasta
ja yö lupaus levosta.
Kerro minulle,
onko minun rakkaallani
kaikkea tarvitsemaansa,
vapautta ja tilaa
eikä kaipausta enää lainkaan.
Laula, tuuli, rakkaani,
kaivattuni korvaan
kuinka minä häntä rakastan.
Kerro, ettei mene päivää
ajatukseni kurottamatta
yhteisiin muistoihin.
Kerro hänelle, ettei hänen äänensä
ole lakannut kaikumasta korvissani
ja ettei ikävä koskaan lakkaa.
Mene nyt,
mene lempeä tuuli.
Vie rakkaalleni sanaa sinne,
mihin minun jalkani
eivät voi vielä kulkea