..pariin runoon kun lueskelin opinnäytetyömateriaalia.. ajattelin jakaa ne teille, koska ainakin meikäläistä kosketti.. Löytyvät siis kirjasta Lähestyvä kuolema, siksi eivät mitään ilon purkauksia ole nämä runot täynnä. Joten..
Ehkä meidän olisi hyvä
ojentaa kättä toisillemme
ilman sanoja
kättä vain
joka kantaa
ja pitää tallessa
ja ohjaa
johonkin kotiin
jonka valo
jo toivottaa
tervetulleeksi
(Bickel 1985)
En minäkään tiedä,
mitä sinun tulisi tehdä,
kipusi kourissa tempova ihminen.
Mutta minä olen tässä
lähelläsi hiljaa
ja odotan.
Sano sinä,
jos minua tarvitset,
ojentamaan käteni,
kuuntelemaan sinua,
puhumaan sinulle
tai kysymään kanssasi.
(Maaria Leinonen 1981)
Kulje tietäsi
niin kuin minäkin pyrin kohti päämäärää
ihmiseksi tulemista
matkan varrella kohtaamme totuuden, vapauden
ja oman itsemme
matkan varrella kasvaa ja kypsyy matkakumppanuus
joka auttaa meitä
olemaan toisille lepopaikka ja tienviitta
sinä ja minä
kuljemme tietä
(Bickel 1985)
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 15.05.
- [Ei aihetta] 15.04.
- [Ei aihetta] 05.04.
- [Ei aihetta] 01.03.
- [Ei aihetta] 07.01.
- [Ei aihetta] 24.11.
- [Ei aihetta] 02.11.
- [Ei aihetta] 06.10.
- [Ei aihetta] 07.09.
- Paranemaan päin.. 04.09.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (5)
- ▶ 2007 (33)
-
▼
2006 (40)
- ▶ joulukuu 2006 (3)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (4)
- ▶ syyskuu 2006 (9)
- ▶ elokuu 2006 (3)
- ▶ heinäkuu 2006 (4)
- ▶ toukokuu 2006 (4)
- ▶ huhtikuu 2006 (2)
- ▶ maaliskuu 2006 (3)
- ▶ helmikuu 2006 (4)
- ▶ tammikuu 2006 (3)
- ▶ 2005 (6)