IRC-Galleria

Ihmisen Poika(Tytär)


Jo pieni tyttö kiskoo tytön unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisentyttöä se odottaa.
Voi kuinka kaunis tyttö onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, hiljaisesti ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

kertosäe:
Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin pieni tyttö kiskoo tytön unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen tytärtä kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet

Eipä tullu otettua eilen eikä kyllä jaksanu lähteekkää minnekkään...
nyt ukkostaa ja rakeita puottelee....
Roosa hihkuu parvekkeella ja yritti metsästää raepallukoita suuhunsa....
siin vaihees oli otettava sisälle ku lattialta rupes menee suuhun rakeet....yäks...
Nyt se pomppii tossa mein sängyl ja kohta on aivan mahtava huuto jos se tippuu (ei olis ekakerta) lattialle...
Vesisade kyl vähän piristi taas tota ilmaa, vaikkei tääl ole nyt muutamaan päivään kuuma ollukkaan... : )

Sataa sataa ropisee pilipalipom pilipalipom....
Tylsää tai ainaki meidän Roosan mielestä ku ei voi ulos mennä....
tai siis sehän kyllä menis mut mä en itteeni sinne haluu kastelee ja alkaahan tota röhää olla jo tytölläki vähäse....varmaan tuli siit eilisest uimisest....
toivottavasti ei tule kipeämmäksi....
Mulla pää edelleen kipee joten jabadabaduu..." napsii pillereitä" ....
eipä auta noikaa...juu...
Mulla on vissii krooninen krapula.
HOito: kalsarikännit otettava huomenna...
ja sehän onnistuu jo kahdesta drinksusta....
Paitsi et ei onnaa ku pitäs käydä kattoo serkun vauvaa la Mävis...
Kumpi kampi...hmmm...vierailun vois tietystikki jättää seuraavaan kertaan...
=0)

on se muuten kumma kun kesä on ohi niin pitäis heti päästä töihin...
eipä tota onneks ole viel löytyny mitää =0)
tai sit se ei ole onneks.
No pääsee viimesen kerran marraskuus vielä vanhan työttömyysajan mukaisesti tuella töihin jos vaik löytys joku pk mut hei eipä toi maailmaa kaada jos joutuu vanhusten pyllyjen pyyhkijäks se on vaan niin rasittavaa ku selkä ei enää anna nostella hirveemmin sellasia painavampia immeisiä ku lapset on mutta aina voi hakee saikkua...
Just huomasin et jokaisesta asiasta saattaapi löytää jonku valosan puolensakki...
Roosa alotti srk:n kerhos ja pelkäsin et se ei suostu jäämään sinne ilman äityliä muuta tyttöpä yllätti ja sanoi et mene jo ku pyysin lähtöhalit...hyvä et jouti antaa edes sitä halia...
Ihana huomata et ku se kasvaa niin se on paljon rohkeempi eikä ujostele enää niin hirveesti,ainut huonopuoli on et kun tuntemattomillekki selittää henk.koht. asioita niin kyl välillä pää punaisena hävettää toi suurisuu...

Eilen.
Auringon laskiessa näin pääskyn lentävän kohti etelää.
Se kohosi yhä korkeammalle taivaalle,
Lentäen rantapuiden ylitse kohti auringon kultaamaa metsää.
Sen mukana lähetän pienen salaisuuden sinulle.
Tuokoon se viestini perille silloin kun olet yksinäinen.
Laulakoon serenadina sinulle kun olet surullinen. Minä rakastan sinua.

Anna aikaa
Anna mun kerätä muistot hetkistämme.
Anna mun varastoida kesänlämpö, ruusujen tuoksu, koivunlehdet ja lempeä kesätuuli sydämeeni.

Anna mun suojautua talven kylmyyttä vastaan.
Anna mun sulkea sydämeni ovi viiltävältä kivulta ja kaipaukselta.

Anna mun vuorata sieluni pumpulilla,
jottei sun veitsenterävät sanasi pääsisi satuttamaan mua.
Annnathan aikaa mun tottua olemaan ilman sun rakkauttas, joka oli niin syvää.
Kuin upottava meri sinä huuhdoit minut rantaan, hyljättyäsi kuin haaksirikkoutuneen laivan.

Anna mun kehittää itselleni ulkokuori jonka alle kätken palan rakkautta ja toivoa.
Jotta voisin piilottaa herkän itseni.
Ottaa vastaan lähtösi, niin etten luhistuisi jalkojesi juureen.

Anna mulle aikaa unohtaa rakkauteni.

Nyt ottaa pattiin tosi ankarasti juu....Tai on ottanu jo siitä asti ku sain tietää yhen jutskan...
vihje " se kuuluis olla mun ,mun mun mun"... tunne päällä...
Plus niskat jumissa ja Roosa kiukkuaa vieressä, ai että elämä on taas mahtavaa =0/
Jotai plussaa elämäs kyllä... näin serkkuani josta en ollut kuullut sitten Roosan syntymän
(kävi meillä karussa hetkellisesti)... Arska paistaa ja uimaan ollaan taas kohta lähdössä Roosan kanssa kun sitte se on tyytyväinen, mun pieni vesipeto... ja iso vauva ku uutta ei sit enää saakkaan varmaan...Eipä tuota ainakaa ole kuulunut ja taas yli vuosi yritystä jo takana...
kyllä meinaa päästä itku ku kattelee muiden pikkusia ja
roosakin kun haaveilee pikkuveikasta....
Lohduttaa tyttö kyllä kovasti ku sanoo ettei meille varmaan tule pikkuveikkaa niin " mut mähän voin olla vielä vauva sitten" kirkkain silmin selittää, kiipeää syliin ja pyytää laulamaan tuutulauluja...Sitte mä otanki mun aarteen syliini ja halaan oikeen kovasti ja kiitän että mulla on edes tämä lapsonen...

Juu tuli tänään heitettyä talviturkki pois vähän pakon edessä ku meidän biitsillä on niin epätasainen pohja tällähetkellä et ku Roosa oli uimas niin se vaan upota plumpsahti... onneks se osaa sukeltaa niin ei menny vettä henkeen eikä panikoinu mut mulla sydän sykähti melkeen kurkkuun asti ku hyppäsin veteen... eihän se kyllä ite muuta ku nauroi ja meinas vielä takas siihen montun kohdalle ku laiva jäi...piti heittää tyttö rannempaan ja hakee ite se paatti sieltä pois...
joten pakon edessä on nyt sit uitu...paitsi et olhan toi taas todella lämmin päivä että eipä se pahaa tehny muutenkaan...jospa tää kesäflunssa jäis sinne järveen samalla...

Ihanaa tai ei nyt se sit alko se loma/työttömyys... toisaalta ihan jees ottaa välillä rennon letkeesti... Eilen kävin vielä kevätjuhlissa koululla ja tippatuli linssiin ku kaikki halaili ja surkutteli tilannetta....torstaina sain hirveen ison kukkapuskan ja läksiäislahjaksi (Kalevala-teema oli kevätjuhlissaki) Kalevala korun....uuden sarjan onnen sydän korvikset...Nyt on tullu niin paljon syötyä kakkuaki et ei tee kyl vähään aikaan mieli... joka viikko joku tehny kuukauden sisällä töihin...itse mukaanlukien...Hirveen kasan sain lapsiltaki muistoja...kukkia...kuppeja yms.
Ihanaahan se on huomata että on pidetty ihminen ollu töissä....

Jep jep... iski sit mullekki sellanen vika ku penikkatauti jalkaan...hineetä...
Eipä olis ikinä uskonu et sellasenki päivän vielä näkis....
kaikkee muutaski ku ilmenee ni kohta jo tuntuu olevan toinen jalka jo haudas...
vanhuus ei tule yksin näemmä...hehe...
Vielä viikko duunii ja sit loppuu....toissalta aika haikeeta ku just pääs taas rattaisiin mukaan...
on se kumminki eri juttu ku tehdä sijaisuuksia kymmenes eri paikas ni olla aloillaan ja samas työssä pidempään...
no vaihtelu virkistää(positiivinen olotila).... saa nähä kuinka kauan....
Laiskuus iskee ja ei haluukkaan enää takas töihin!
No jaa sen näkee sit aikanaan...
No joillakin menee vielä huonomminki...niinku eräällä... mutta jos ei osaa asettua aloilleen ni ei voi mitään...jep mut täytyy nyt lähtee pistää meidän neitiä nukkumaan =0)