Tänään on ihan eri fiilis kuin eilen. Olen saanut nukkua paljon paljon enemmän ja paremmin. Illalla on nuorten joulujuhlat. Sitä ennen pitäisi askarrella joulukortteja, polttaa levyjä ystäville ja tehdä enkun essee. Olin unohtanut koko enkun esseen, mutta Salla muistutti. Puhuin S:n kanssa puhelimessa jotain puolitoistatuntia tiistaina. Edellisestä kerrasta oli niin paljon aikaa, että oli hirmuisasti asiaa..
Eilen kävin triljoonatta kertaa hammaslääkärissä. Tai no se oli röntgen. Ottivat sellaisella kummallisella laitteella kuvan mun suusta. Yksi viisaudenhammas on kummallisesti vinossa ja se pitää leikata. Sen kyllä tajus paljaalla silmälläkin, mutta lääkäri tarkastaa, pystytäänkö se tekeen kunnallisella puolella vai pitääkö mennä osaavamman kirurgin puheille. Hui. No, enää se viisaudenhammas ja oon hampaiden puolesta vihdoinkin valmis lähtemään Japaniin, jossa meidän xylitoliamme onneksi arvostetaan. Ei siis tarvitse käyttää xylitolittomia hammastahnoja, kuten Brasiliassa.
Röntgenin jälkeen menin kihartamaan Suskin hiuksia. Ikuman lisäksi Suski oli mun eilisen päiväni pelastaja. Se keitti mulle kahvia ja jaksoi ymmärtäen kuunnella kaikkia edellisiltaisia pohdiskelujani. Suskista tuli siinä sivussa nätti joulujuhlaesiintyjä.
Illalla oli teemailta [ns teemallinen nuortenilta]. Se on ollut ihan mun lempparijuttuja tän harjottelun aikana. Pidän keskusteluista nuorten kanssa. Ne ei päästä helpolla. Ja pidän niistä tyypeistä, jotka siellä käy.
Kotona käytiin äitin kanssa saunassa. Uni maistui hyvin.