IRC-Galleria

Aamulla lähdin kävellen Sallalle. Päätin oikaista ammattikoulun kohdalta, ja yllätyksekseni en eksynyt, vaan löysin oikoreitin Pajalaan. Odotan jo kesää, että pääsen tutkimaan tätä kaupunkia enemmänkin pyörällä!

Olin Sallalla ensimmäisenä. Yhdessä odoteltiin tunnin verran, ennen kuin kaikki tiimimme jäsenet [jotka minä ystävällisesti kutsuin kyläilemään Sallalle] olivat paikalle. Toiminta oli taas hyvin Idea.Onnimaista. Tomi saapui noin tunnin myöhässä [joo, liikennesää ei toki ollut parhaimpia ja käännytimme hänet viellä pihasta hakemaan maitoa] ja seuraava tunti kului kahvitellessa ja jutellessa. Sen jälkeen yritettiin oikeesti tehdä jotain. Ja saatiinhan me juttelun, syömisen ja kahvin juomisen lomassa oikeesti aika paljon aikaankin. Ei taas tarvitse odottaa ihan kuivis-esitystä.

Mun tulee kyllä luultavasti sitten joskus ikävä meidän tiimiä. En tiedä ketään, joiden kanssa tekisin mieluummin ryhmätöitä. Kyllä me melutaan ja säädetän ja nauretaan, mutta aina saadaan jotain aikaseksi. Ja aina on niin mukavaa. Ihan kummaa ajatella, että siinä on mukamas kuusi satunnaisesti valittua ihmistä. Mehän kuulutaan yhteen.

Käytiin Sallan kanssa Prismassa. Ostettiin multaa, lannoitetta, kukkia ja ruukkuja. Todettiin, että neulomiset ja leipomukset sujuu, joten nyt siirrymme viherpeukalointiin.

Haettiin pari poikaa mukaamme ja tultiin meille. Katsottiin viisi minuuttia Fucking Åmålia, siinä sitten olikin tarpeeksi valmistautumista ruotsin huomiseen suulliseen esitykseen, joten tehtiin loppuilta muuta. Juotiin siis kahvia, lässytettiin Tovelle, katseltiin Täydelliset naiset ja puhuttiin taas kaikkea turhaa.

Ihmisten lähdettyä vaihdoin kaksi kukkaa isompaan ruukkuun ja laitoin niille uudet mullat. Nyt kynsieni alla on multaa. Olisin voinut saman tien vaihtaa useampienkin kukkasten mullat! Päivä päivältä muistutan enemmän äitiäni.

Kello oli jo ykstioista, kun kukkais-operaatio oli ohi. Kävimme Bärren ja Toven kanssa iltalenkillä, eli kävelimme talomme ympäri. Tämä on hyvä piha asua. Aiemmin päivällä Roope huomasi, että meillä on oma polttouunikin. Kyllä vain. Odotan yhä enemmän kesää.

Joimme iltateetä ja söimme ruissämpylöitä. Bärre ja Tove menivät nukkumaan. Bärren unirytmi on tainnut muotoutua uudelleen Toven myötä. Ehkä minunkin vielä joskus tästä "normalisoituu". Mutta yöt vain jotenkin ovat sitä mulle ominaisinta aikaa.