Niinpä.
Hieman on nnyt sitten ommituinen olo. Pitäsikö mun olla ilonen, vaikka kyyneleet vaan valuu ja muhun sattuu. Kaipa mä taidan jossain määrin olla ilonen. Eihän me oikeestaan muuta tehty kuin satutettu toisiamme tämä koko aika.
Ikävä kyllä.
Mutta vaikka tämä nyt tällä hetkellä sattuukin, niin kyllä sekin helpottaa.
Helpottaa, kunhan vain tiedän että sinäkin selviät.
Selviät vahingoitta.
Sä nyt kuitenkin olit miltei kahden vuoden ajan mun elämässäni, joten on aika vaikea luopua niin suuresta palasta menneisyyttä noin vain.
Sä olit pala mua, vaikka me ei nyt kovin hyvin toisillemme sovittukaan.
Sä tuut, Samu, olemaan aina osa mun menneisyyttä.
Toivottavasti sä nyt pystyt olemaan mun kaverini, vaikka me ei kyetäkään enään seurustelemaan.
Uusimmat blogimerkinnät
- R.I.P. Juho <3 24.12.
- Superia :D 23.10.
- R.I.P Mika 19.10.
- [Ei aihetta] 06.10.
- Miehen valintaopas (naisille)! 06.09.
- Oi joi <3 27.07.
- <3 Maybellene I hoftenholder - Volbeat ... 06.07.
- Näinpä näin... 30.06.
- Just dance forever 31.05.
- Live fast, die young! 30.05.