IRC-Galleria

Taisin tehdä tilauksen,
jota en oikeasti halunnut.
En mä halua turhia riitoja tärkeiden ihmisten kanssa,
mutta tulee aina vaan tehtyä typeryyksiä.

Sanat tuntuvat tulevan suusta aivan väärässä järjestyksessä
ja järki tuntuu jäätyvän aivan liian usein.
Ainakin kun kyseessä on hän.

Tiedän, että pitäisi taas opiskella kärsivällisyyttä
ja ajattelua ennen kuin sanoo,
mitä sylki suuhun tuo.
Mutta jos se ois niin helppoa,
niin kaikkihan niin tekis.

Että sellaista tänään.
En oikein tiedä mihin suuntaan sitä lähtisi juoksemaan vai lähdenkö juoksemaan ollenkaan.
Toisaalta haluan vain olla ja katsoa,
mutta toisaalta kuitenkin levoton luonne käskee liikkumaan.

Tiedän, ettei ilman luottamusta ole mitään,
mutta kuitenkin mitään ei myöskään saavuta,
jos ei välillä luota tuntemattomaankin.
Sitä juurtuu paikoilleen maahan,
jos ei aina välillä hyppää tuntemattomaan ja toivo,
että jalat jaksaa ottaa vastaan.

Välillä on vain niin vaikea tehdä päätös.
Välillä on vaikea antaa pala itsestään
ja yrittää luottaa siihen, ettei toinen särje sitä.
Mutta siitä huolimatta sitä aina jaksaa toivoa.

Oisko se oikeesti niin paha hypätä tuntemattomaan
ja oikeesti päästää jonku muun elämääni?

Jos hyppään, tuletko mukaan?

Että sellainen hiihtoloma...

Meidän sitkeä venäjän toy löydettiin lauantaina hengissä ja tuotiin kotiin.
Viikon ehti vinku olemaan tuntemattomilla teillä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Ei pikkuinen edes mitään kovin pahoja ulkoisia vaurioita saanut,
mitä nyt oli kamalan paljon laihtunut muutenkin pienestä olemuksestaan.
Ruusu on kyllä aivan selvästi venäjältä tuotu rottakoira ja nyt se vielä todisti sen,
vaikka mä olen sitä epäillyt...
On se vaan niin pieni.

Jees.
Viikonloppu kului melko rauhallisissa merkeissä,
mitä nyt muutamia kavereita näin ja kävin bilistä pelaamassa... :D
Oli sitten kyllä varmaan näky...
Ihmeellisten ihmisten seuraan mäkin sitten aina eksyn,
ei voi muuta sanoa...
Ja joskus pitäisi opetella olemaan ihan kaikille ventovieraille höpöttämättä,
eihän sitä ikinä tiedä millaisia ne tyypit on... :D
Mutta jos ollaan tännekin asti yhtenä kappaleena selvitty,
niin miksei sitten tulevaisuudessakin... :D

Meidän ruusu on edelleen hukassa.
Toivottavasti pikkunen nyt saadaan elävänä kotiin :(
Sehän tässä ois kaikkein tärkeintä.

Jos kukaan on sitä tuolla enäjärven, metsämaan ja kyläsaaren lähimailla nähnyt painelevan,
ni olkaa oikeesti kilttejä ja ilmottakaa.



Anniina ja Tomi olivat ystävällisesti minua muistaneet,
vaikka en oikestaan koko päivänä ole koneella ollut.
Vain 76 kommenttia saapunut.. :D
Ja sitä ennen tais olla 25 jos oikein muistan... :D

Siinä on ollut kavereilla riemussa pitelemistä :D

Jaa joo... Ei kukaan nyt ois meen pientä venäjän toy:tä ole nähnyt??! Ruusu lähti sunnuntaina karkuun, eikä oo sen jälkeen näkynyt... :(

Mulla on taas ollut "kivaa" :D
Typerä taitaa tällä hetkellä kuvata
mua paremmin kuin hyvin,
mutta välillä sattuu sellaista.

Elän vain todistaakseni,
ettei kipu tapa ihmistä
ja kaikki mikä ei tapa,
se vain vahvistaa...
Joten mä oon kohta oikeesti teräsMIES!

Teräsnaiseks en haluu,
ku se on ihan typerä... :D
Eikä musta oo niihin saappaisiin :D

Tämä elämä on tarkoitettu elämistä varten,
joten viedään se kunnialla loppuun asti.
Vai mitä ihmiset?

Nauretaan, iloitaan ja pidennetään elämäämme,
Eikös vaan?

Mikä sai mut miettimään,
Sanat päätä pengertää:
Mitä tästä käteen jää?

Suru kyllä käydä saa
Kunhan ei jää asumaaan,
Päästä lentoon tuulen mukana.

kertosäe:
Hetkeksi en sulle rupia,
Iäksi en sulle kelepaa.
Hetkeksi olin sulle huvia,
Ventovieras, harhakuvia.

Jokainen kai tavallaan
Elämäänsä kulottaa.
Miks polttaa risukasat, talot, maat?

Lähdit tänään, eilenkin,
Niin moneen kertaan ennenkin.
Sain sanotuksi sulle viimeinkin:

kertosäe

Se ainainen onni ohikiitävää,
On aina yhtä kylmää ja viiltävää.
Etkö meinaakaan hidastaa?

kertosäe (2x)



// Nii-in... Että sitten sellainen lauantai.
Välillä on vaikeeta heittää naamio kasvoille ja hymyillä,
mutta musta on tulossa siinä jo hyvä.
Tuntuu,
ettei millään oo oikeestaan väliä,
mutta siitä huolimatta vaan naurattaa...
Mulla taitaa olla vakava aivovaurio,
koska sattuu niin paljon ja silti nauran ja olen iloinen!

Hyvää ystävänpäivää kaikille tutuille! :D
Juhlikaahan ystävänpäivää kunnolla ystävienne kanssa... :D

Vaikka välillä unohdankin kertoa, olette kaikki tutut todella tärkeitä minulle!!!!

<3

Sitten on taas perjantai.
Tänään on kyllä perjantai 13 päivä,
joten mitähän kivaa elämällä on minulle tiedossa?

Huomenna sitten onkin ystävänpäivä
ja kaikille TÄRKEIMMILLE olen ostamassa lahjan.
Yritän muistaa antaa sen kaikille,
kunhan vain teitä näen...

Mutta jos koet, että olen unohtanut sinut,
niin kysäise.
Todennäköisesti olen vain kärsinyt tilapäisestä dementiasta
ja unohtanut antaa lahjan.

Huomenna sitten pitäisi mennä juhlimaan
ystävänpäivää DU:hu meritan ja empun kanssa.
Huomioikaa nyt,
että emppu on luvannut olla TÄYSIN selvinpäin,
ettei minun TAAS tarvitse hävetä silmiä päästäni.

Mitäs kaikilla muilla on suunnitelmissa?

- halaavat häntä takaapäin
- tarttuvat hänen käteensä kun hän kävelee vierelläsi, eikä itse joudu tarttumaan!!
- kietoo kätensä hänen ympärilleen, kun hän seisoo
- ei pakota häntä mihinkään
- kehuu häntä, rehellisesti
- halaa häntä, eikä päästä irti ennen kuin on pakko
- soittaa hänelle iltaisin sanoakseen hyvää yötä
- lohduttaa häntä kun hän itkee eikä seiso vain tumput suorina!
- pyyhkii hänen kyyneleensä
- rakastaa häntä koko sydämmellään ja aidosti

jos et kopio tätä päiväkirjaasi minuutin sisällä, tulee sinulle huono rakkaus

...Nyt varsinkin.

Kaksi nuorta lähti tänään neljän aikoihin meidän maailmastamme ajettuaan kolarin junan kanssa.
Auto raahautua monia kymmeniä metrejä junan edessä ennen kuin juna saatiin pysäytettyä.
Pojat päättivät nuoren elämänsä junan kanssa,
mutta ehkä meidän tehtävämme on tästä eteenpäin vain muistaa poikia, sekä hyvässä että huonossa.
Kolari sattui tuossa meidän lähellämme ja miltein onnistuin yhtä aikaa kolarin kanssa paikalle...
Olivat meinaan pelastuskalusto juuri siihen saapumassa silloin. Sattumalta kylläkin...

Koettakaahan nyt kaikki muut tutut ajella varovaisesti niiden valottomien tasoristeysten yli! Joohan!