Aamuhämärässä Lauri alkoi noustaa töihin, itse meinasin lähinnä kääntää unenpöpperössä kylkeä. Silloin Juliuksesta, perseen kohdalta kuului voimallinen rutina ja ilmaan pöllähti järkyttävä löyhkä. Lauri napsautti valot päälle ja koko vaipan takaosa, pari peittoa ja lakana olivat saaneet ripulidamagea osakseen.. Että tämmöinen herätys.
Vaihdoin vaipan ja lähdin viemään lakanoita, housussa uusi satsi. Lapsi oli surkean näköinen ja sainkin hänet nukkumaan vielä pariksi tunniksi jonka jälkeen kakkashowta jatkettiin.
Pieni kuitenkin kelpuutti mustikkakeiton ja Viidakkojälkiruuan ja nakersi palan leipääkin ja oli aivan oma itsensä (niskassa roikkuva ja jatkuvasti viihdytettävä) satunnaisia rutinashokkeja lukuunottamatta.
Kello ei ole kahta ja pakko sanoa että olen niin maan perkeleen väsynyt. Ei meinannut lapselle tulla uni ja hyvä että sain itse jotain syötävää. Täällä kämpässä on kylmä ja ilmassa leijuva haju on edelleen aika julma vaikka on vähän hälvennyt. Väsyttää, väsyttää, niin helvetisti. Nukuttamisessa meni melkein tunti ja olin jo vaipumassa epätoivoon. Tallityöt pitäisi jollain ilveellä vääntää hymysäsuin. En ole ehtinyt tsekata tänään Elsankaan tilannetta mutta kai se kävelee kun Lauri ei tullut mitään sanomaan aamulla. (talutti sen kuitenkin kentälle tarhailemaan, siellä on kova pohja).
Kannattaako sanoa enempää että niinku vituttaa.
Suunniteltiin menevämme huomenna Meijun ja Samun kanssa Niemenkylään varsanäyttelyä katsomaan. Marjon hevosia näyttäisi olevan useampi (Julilaisia) näytillä.