IRC-Galleria

...taas näitä testejä: http://www.netello.com/viihde/persoonallisuustesti.php

Minä vaan en tunnista itseäni tästä.

"Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö. Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä. Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille. Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä. Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta. Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua. Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä. Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana. Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä. Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen. "

-Julius on nyt vaipaton. Kauppareissutkin sujuu jo ilman. Yökuiva on ollut reilun kuukauden ja päiväkuiva kotona jo useamman.
-Mun peli tuli eilen, joten voi olla että ei paljon tule kirjoiteltua päiväkirjaan, meinasin vetäistä OC:n ja lisäosat NW 1:stä. Sitä MoWia odotellessa...
-Severi seisoo jo ilman tukea, mutta kävelee vasta ainoastaan tuettuna (ei 10kk ikäisen tosin tarvitse osata vielä tätäkään)
-0,45l Batteryt ovat saatanasta, missä mun toleranssi on?
-Hevosten kanssa ei ehdi viikolla oikein kuin pakolliset :( Mun duuni sotkee Laurin työaikoja niin että joutuu tekemään miinustunteja pois. No, illat pitenee onneksi.
-Tämän kirjoittamisen aikana kuuntelin kappaleen jossa lauloi Ville Valo, joten taidan mennä nurkkaan häpeämään

Hampaanlähtöpäivän kunniaksi Johanna kiipesi Giittan selkään tänään.
Se oli kyllä niin hyvin valmisteltu ettei juur välittänyt että siellä heilui joku. Lähinnä kävely oli sitten sellaista pysähtelyä ja ihmettelemistä. Ihan pikkumatka käveltiin vaan.
Ensikerralla varmaankin pitää harjoitella tuota selkäännousua ja alastuloa enemmän. Nyt molemmat tapahtuivat hienovaraisesti korokkeelta.

Mutjoo. Mulla hieno, upea ja superparas 3v!!!

Giittan kupissa tänä aamuna. Luulisin että se on maitohammas.

Kuupelti rulettaa tänään, jopa goottiversiona ;)
Mikälie mielenhäiriö, Irreligious soi.

http://www.youtube.com/watch?v=rg5nhcas1E4&feature=related

Oli pakko napata nimeltämainitsemattomasta ht.netistä yksi topicinaloitus ;)
Biisiä en itse tiedä mutta pisti naurattamaan kuitenkin...

uus biisi joka soi paljon radiossa,kuka artisti
Lähettäjä: ihminen
Päivämäärä: 13.2.09 14:40:36

sellanen melko ärsyttävä, siinä lauletaan jotain että my hard is pomping jungle jum...

Menin ostamaan pelin.

Koska Mysteries of Westgate julkaistaan PIAN (haha, toivotaan että se pian ei ole yhtä pian kuin ennenkin) ja on ainoastaan downloadattavissa Biowaren sivuilta niin kiitokseksi siitä että olen warettaen pelannut näitä huippuja pelejä, menin ostamaan Neverwinter nights - Legends-packin.
Siinä on ykkönen ja kaksi lisäosaa (toista niistä en ole pelannut!) sekä kakkosen OC.

Koska olen tykännyt pelisarjasta niin mietin jo aikaa sitten niitten ostamista kannatuksen vuoksi.
Nyt kun saadaan jo kolmas expansion (tai oikeammin adventurepack) kakkoseen niin meikäläisen oikeudentaju sanoo *klik*, vähän jotain sinnepäin myös.
Elämykset ovat olleet valtaisia etenkin kakkosen OC:ssa MOtB:ssa.

Kiitos Bioware. Ostan MoW:n heti kun saatte sen pihalle :)

Tajusin ettei minulla olen Juliuksen synnytyskertomusta missään. Haeskelin sen yhdeltä foorumilta jonne olen kirjoittanut sen 2,5v sitten ja tuikataan se nyt sitten tänne.
Jotkut ovat varmaan lukeneetkin tämän jo...

No anyway..

Kirjoitettu heinäkuussa 2006

Eli minulla alkoivat supparit joskus 23 aikaan la-iltana 17.6. Muistan että olin kykkinyt pihalla koiraa harjaamassa ja alkoi tuntua jotenkin erilaiselta. Ruvettiin katselemaan Moottoripyöräpäiväkirjat -elokuvaa (jossa on ihana Gael Garcia Bernal!!) ja ekan tunnin jälkeen aloin kellottaa supistuksia jotka tulivat 5min välein. Klo 1 soitin synnärille ja lähdettiin sinne sitten hiljaksiin ajelemaan ja heitettiin koira hoitoon anoppilaan.

Ilmoittauduttiin joskus puoli kolmen maissa ja pääsin käyrille. Kun kätilö kokeili vauvan päätä niin vedetkin meni ja supistukset voimistui. Oltaisikohan me päästy saiin joskus neljän aikaan?

Salissa sain peräruiskeen, mikä oli itseasiassa tosi hyvä juttu, ei tuntunut siinä tilanteessa yhtään epämiellyttävältä. Kävin vielä suihkussa ja puin sairaalan tamineet päälle Sitten kökin tuolissa ja koitin rentoutua. Itselleni sopi kaikkein parhaiten se että olin paikallani enkä liikkunut ollenkaan, vaikka toisilla liikkuminen helpottaakin. Ei ne supparit mitään miellyttäviä olleet, mutta ainakin omalla kipukynnykselläni ne kesti kun rentoutui ja antoi oman kropan "kuljettaa". Viimeisen tunnin torkuin supistusten välillä.

Klo oli hiukan vaille kuusi kun ihan yhtäkkiä alkoi ponnistuttamaan hirveän voimakkaasti alusta asti. Mies heräsi valitukseeni ja sanoin hänelle että painaa kutsunappia. Menin vessan kautta plintille ja siinä oli pakko maata kyljellään koska supparin tullessa oli aina niin voimakas tarve ponnistaa että tuntui että halkean enkä pystynyt kontrolloimaan enää kroppaani.

Supistukset olivat harvenneet vähän ja siksi ponnistusvaihekin kesti yli puoli tuntia. Kätilö koitti laittaa kanyylia jotta saisi oksitosiinia menemään mutta ruiskautti vain veret pitkin sänkyä (en kyllä huomannut itse sitä, mutta mies kertoi että oli lentänyt komeassa kaaressa sekä piikki että verisuihku). Katsoi sitten että hyvin tulee joten ei enää yrittänyt uudelleen. Jossain vaiheessa kutsui sitten toisen kätilön paikalle kun pää alkoi jo näkyä.

Kun sain pään puskettua pihalle, niin kivut loppui kuin seinään ja vauva alkoi samantien känistä. Siinä vaiheessa sain reiteen oksitosiinipiikin jotta istukka irtoaisi helpommin. Loppu vauvasta tuli kuin itsestään ja sain heti huutavan kaverin rinnalle. Hetken päästä isä leikkasi napanuoran ja vauvan maatessa rinnalla odottelimme istukan syntymistä. Sen jälkeen imetin ensimmäisen kerran molemmista rinnoista vartin verran ennen vauvan pesua ja pukemista. Kätilö tikkasi muutaman pienen nirhauman alakerrasta, mitään isompaa ei ollut tullut.

Tuntui että olisin voinut hypätä ylös ja juosta maratonin.... kunnes yritin liikkua Oli nimittäin paikat senverran hellinä että siirtyminen osastolle otti aikansa. Siellä sainkin koko synnytyksen ensimmäisen kipulääkityksen, nimittäin 2kpl Panadoleja. Olo oli kuin hakatulla parin päivän ajan. Perhehuoneessa oli helvetillisen kuuma ja olin kiitollinen että saatiin levätä muutama päivä sairaalassa ennen kotiinlähtöä

10 pisteen poika ilman mitään kivunlievitystä (ilokaasuakaan en halunnut kokeilla ette tule paha olo) tai kommervenkkejä. Olin sanonut etukäteen että haluan epiduraalin jos menee sietämättömäksi mutta sitä ei nyt kuitenkaan tarvittu. Toivon että pystyn synnyttämään samalla kaavalla myös tulevaisuudessa. Näin jälkeenpäin synnytys oli kokonaisuudessaan todella positiivinen tapahtuma, imetyshelvetti alkoi sitten varsinaisesti vasta kotona ja se onkin toinen stoori josta kuitenkin selvittiin myös voittajina kaikki.

Oli vielä yksi ylimääräinen kasvukontrolli kun tuossa puolen vuoden kieppeissä oli sitä takkuamista.
Poika kasvaa omalla käyrällään, hoikkia poikiahan nää meidän molemmat on :)
Julle on aina ollut -1 ja sinne taitaa Sevekin asettua.

Mitat 72,1cm ja 8960g, hattu 44,1cm

"
-Tukea vastan kävelee, laskeutuu siitä hallitusti alas
-Murisee, tavuja tapailee "mäm-mä
-Kasvu ok, hapanmaitotuotteet maistel.
-Alaraajoissa ****ensaaselvää**** karheus -> rasvaus sään.
"

Severi on kyllä mämmättänyt jo pari kuukautta mutta nyt vasta antoi neuvolassa taidonnäytteensä ;)
Seuraava neuvolakäynti on sitten vuoden iässä.

Vertailukohtana Juliuksen mitat samassa iässä (eli n.9,5kk) olivat 73,3cm 9440g ja hattu n.45,5cm.

Tätä on odotettu 5 vuotta!
Välihuone on vihdoin saatu siihen kuntoon että sinne voi muuttaa.
Ei tuossa ollutkaan lattia auki kuin pari vuotta, kun se pirulainen saatiin rakennettua niin äkkiä tuli seinää, laminaattia ja sähköä (äkkiä tarkoittaa kuukausia) ja huomenna ajattelin roudailla sinne jotain tavaroita jo. Listoja yms. uupuu vielä mutta jesjesjee! Tämä on iso askel asumismukavuudessa. Pojat saa oman huoneen jonne muuttavat.. joskus ;)