IRC-Galleria

Sota.
Termi, joka sisältää paljon tuskaa ja surua.
Maailma, joka on läpeensä pahuuden ja kärsimyksen vääristämä.
Tuhon, epäjärjestyksen, kauheuksien maailma.
Kuoleman valtakunta.

Kuolema
Termi, joka sisältää väsymättömän ahneuden perikuvan.
Kuolema nauttii sotilaiden tuskasta ja kärsimyksestä.
Aina. Jatkuvasti. Loputtomasti.
Kuolemalle tämä on sama kuin ihmisten toisilleen antama hellyys.
Suudelma kuolemalta on viiltävä, syleily kylmän kangistava.
Hellyys kuolemalta tuo kuolemaa, ikuista rauhaa kaikesta.
Kuolema ei voi käsittää, miksi sotilas niin epätoivoisesti väistää,
väistää hänen syliään. vapauttavaa syliään.
Syliä, joka päästää sotilaan ikuiseen lepoon.
Sotilas kuitenkin näkee kuoleman vilpillisen verhon taakse,
ei suostu hyväksymään väistämätöntä.
Kieltäytyy antautumasta.

Sotilas
Pelinappula, viskattuna sodan ja kuoleman pelikentälle.
Kentälle, missä kuolema korjaa satoaan väsymättä.
Sotilaalla ei ole muuta kuin itsensä ja toverinsa.
Yhdessä koettu tuska ja kärsimys sitoo heitä iäti.
Toveruus suojaa jonkin verran kuolemalta, sen kylmyydeltä.
Mutta ei täysin. Joskus kuolema löytää särön toveruuden suojamuurista.
Tällöin sotilas kokee fyysisiä haavoja, syviäkin. Kuoleman raastava suudelma.
Ne parantuvat aikaa myöten, mutta henkiset haavat. Ne eivät parane koskaan.
Sotilas kantaa niitä hamaan loppuun saakka, edes toveruus ei voi parantaa niitä.
Jokaisella on omat haavat kannettavanaan.

Syvät, näkymättömät haavat.

Sota, kuolema, sotilas
Yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Maailman täynnä sortoa.
Kuoleman sortoa sotilasta kohtaan.
Julmuutta sodan mahdollistamana.
Julmuus, joka ylittää jopa toveruudenkin rajat.
Kuoleman herkkujuhla, sotilaan epätoivo, sodan raakuus.
Sota kuoleman grillijuhla, sotilas kuoleman grilliherkku,
kuolema sotilaan syvimpien haavojen leikkaaja.

Haavojen, joiden parantumista ei sotilas näe kuin vasta,
antautuessaan kuoleman syleilylle.