ai nii, jotai positiivistakin: Pääsin enkun tekstitaidonkokeesta läpi. :---) Ja mä oikeesti olin satavarma, että feilaan sen - en oo tosiaankaan mikään nero enkussa (tai lähinnä sen puhumisessa.) Oisitte nähny mun ilmeen, kun kattelin niitä tuloksia taululta... Jouduin oikeesti tavaamaan mun nimee: hetkinen... "hyväksytty"... mut? Ja priceless-ilme päälle. :D virnuilin varmaan typerästi.
Ja huomenna kotiin. <3 Katoin lukujärjestykset miljoonaan kertaan läpi, mutta pakko se on uskoa: mulla ei oo torstaina eikä perjantaina mitään. 8)
Tuntuu muuten, että äiti tahtoo pitää mut enemmän kotona, kuin mitä mä haluaisin siellä olla. ;D Puhuin sen kaa noista valinnoista, niin kun puhuin Jyväskylästä, se mietti sitä, kauan mulla menee tulla junalla viikonloppusin kotiin. 8D hei c'mon, en tasan tuu joka viikonloppu 300 km hämeenlinnaan asti.
... siis jos ees pääsen sinne. Haluaisin kyllä niiiiiiiiin itsenäistyä lopullisesti ja lähtee pois kotoo. Tai etenkin mä haluaisin olla vihdoinkin taloudellisesti riippumaton vanhemmista, mutta köyhällä opiskelijalla ei oikeen oo valinnanvaraa. ;p Tai ainahan voi käydä töissä, mutta en oo niin nero, että pystyisin hoitamaan molemmat, opiskelun ja työn, kunnialla.
Ihanaa, taas multa tulee tekstiä. ::) Toisilla on puheripuli, mulla on kirjotusripuli.
Ja teemalaulu otsikon mukaisesti: http://www.youtube.com/watch?v=jHPOzQzk9Qo Tai vaihtoehtoisesti voi kuunnella yattaa: http://www.youtube.com/watch?v=At-pfAFUldE
Pakko on.