kun hiljaisuus puhuttelee yön valvojaa.
Menen usein elämääni väsyneenä aallonmurtajalle
annan raikkaan tuulen hyväillä kasvojani
suljen silmät...huudan huolet äänettömänä tuuleen.
Rakastan myrskyä..sitä voimaa..jolla tuuli saa veden pyörteisiin
laineitten lyödessä kallioita vasten...ja taivutellen puita omaan tahtoonsa.
Luonnosta saan voimaa..salaisessa piilopaikassani..
...ja vain sielä unohdan Sinut.