Rakkaus viiltää mun sydäntä uudestaan ja uudestaan.
Mä makaan maassa hiljaa, vuotavana ja mietin:
Miksi? Miksi sä lähit mun luota pois ja jätit mut yksin pimeään.
Avuttomana vaivun syvemmälle kuiluun josta
on mahdotonta päästä pinnalle.
Katson ylös,en nää enää valoa. Tiedän kuolevani,
nyt, yksin kuilun pohjalla sen sakeassa pimeydessä.