Huoh, kukaan ei ole huijannut mua tänään, luojan kiitos. Itä-Hämeessä oli juttuja että keskustan kuusessa on havaittu liito-oravia, just joo, hah hah, katsokaa miten mua naurattaa. Tällä hetkellä tuntuu, että seinät kaatuvat ihan just niskaan. Kuulen jo niiden hengityksen. Juuri kun itse tervehdyin joten kuten flunssa-aallosta, jouduinkin pukemaan päälleni sairaanhoitajan asun ja hoitamaan muita saman katon alla asuvia. En pääse lähtemään mihinkään vaikka ulkona kevät jo kutsuu kovasti luokseen ihastelemaan sulavia hankia ja paistavaa aurinkoa. Tuntuu siltä, että revin ihan juuri hiukset päästäni. Voisinpa nukkua kesään asti ja herätä lämpöön. Korvan juuressa ihmiset huutavat, mutta en voi paeta minnekään. Pakko vain kestää tämäkin päivä, tiedän että huomenna on täsmälleen samanlaista, vain viikonpäivän nimi on muuttunut.