IRC-Galleria

Tampereelta kämppä <3

KESÄKESÄKESÄKESÄKESÄ<3<3Nam:P

ja 24 päivää täysi-ikäisyyteen ;)

No mut loppujen lopuks
kyl me kaikki ollaan kuitenki onnellisii
ja jos ei muka
niin johtuu iha vaa omasta asenteesta tähä elämään
elämä on antanu mulle nii paljo parempaa
siitä asti ku oon ite tajunnu ensin hymyillä elämälle
ja voin kertoo !
Tää on ihan vitun mahtavaa!

:) suosittelen.

"Mul' ei oo maata millä maata,
ei mille laulaa, minka rauhan vuoksi raataa,
etsin äärimmäistä reunaa ja puhetta kaiken keskellä.
Mul' ei oo maata ei kivijalkaa,
minkä markan vuoksi raataa,
yritän ymmärtää jo liikaa
ja lopulta kerran hölmistyn"

:)

ehkä kuitenkin enemmän vain onnellinen <3

Miksi tän ikävän täytyy näin riistää
ja pelon sisältä ahdistaa
sä teet musta heikon

Vapauta minut, vapauta..

Kanssasi olen se ihminen mikä olin kauan sitten
tahdon vain sulkea silmät
ja nähdä sinut elävänä edessäni
sulkea käteni käteesi ja olla ihminen

Vapauta minut, vapauta..

Miksi ei yksikään muu ole korvannut sinua
vastaus löytyy vain sinusta
rakastan kai liikaa ja siksi sitä pakenen
sylisi on turva, pakopaikkani luonasi
rakastan sinua, ja siksi tahdon jo irti päästää

Vapauta minut, vapauta..


"Pimeässä yössä kiellät kulta
sun rakkautesi mua niin saartaa
Rubiinikuori ja viha väistää
säteilee surun pois meistä
Sä pidät musta huolta

Ja me ei olla niin kuin muut
Jos taivas vuotaa
sen haava umpeen suudellaan
Me ei olla niin kuin muut
kun kauas juostaan
Mä pidän sun kädestä kiinni
En päästä irti

Aika tekee meille tietä
Mä yöltä uuden tunnin riistän
Keinutaan toisemme uneen
keveinä maailmaan uuteen

Sun luona on mun turva
Mä pidän susta huolta
Sun luona on mun turva
Mä pidän susta huolta

Me ei olla, me ei olla
niin kuin muut "

Luuleksä oikeesti et mulle jotain merkitsit
Ja luuletko että mä sut muka takas haluisin
olit vaan yks heinä heinäpellossa vai voiko tätä paremminkaan ilmasta
ja kehtaat vie puhella et haluisin mä sua suudella
mä en voi tähä enää muuta sanoa ku sä olit vaa yks niistä paskista jätkistä,
jonka kanssa en ois voinu koskaan perustaa perhettä.
ja vaikka sulle sanoin et mä sua rakastan niin mieti miten silloin katsoin sua
eikö katseeni ollutkin valetta.
Helppohan se on sanoa, mutta vaikeempaa tarkottaa.
Ja nyt kun luet tän, ajattelet varmaa mielessäs: kusipää.
Mut sitä mä kai oon aina teitä tiettyjä kohtaan, mut mieti myös ittees,
valehtelun tie aina loppuun johtaa.
Mä oisin voinu olla parempi, mut et antanut mahollisuutta.
Sä oisit voinu olla uskollisempi, mut alkoholi on pilannut sun aivojen juurta.
Tää oli vaa yks kokeilu jota kadun aivan vitusti.
Asiat vois ny olla paremmin jos oisin silloin käyttäynyt fiksusti.
Mut en mä halu jossitella, mietiskellä mennyttä, enhän mä oikeesti tiedä
tarkottiko hän niitä sanoja.
Mut tässä taas teille, elämän mietiskelijöille, huominenhan voi olla parempi,
mut nyt mä vaan kusen teidän silmille.
Paha sanoo et tää teksti tulis rakkauden menettämisestä,
koska ethän sä ollut mies ketä rakastan ja jos suren, suren aivan eri syystä.

" Tuuli myrskyää, lumet pöllyävät, autot kolaroivat, tuulilasien läpi ihmiset lentää.
Kädet murskaantuu, pupillit paisuvat ulos.
Seison keskellä tapahtumien, hymyilen.
Hymyilen kun nään verta ympärilläni, katkenneita sääriä, litistyneitä aivoja.
Rikkinäisiä sydämiä, yksi heistä pyysi apua.
Käsi roikkui heikosti olalla, repäisin sen pois.
Hän huusi, tuo ihana ääni korvilleni.
Kuulla kuinka muut kärsivät.
Hän kaatui maahan, anovasti katseli. En tuntenut sääliä, en mitään häntä kohtaan.
Kaulasta tarrasin, tuleen heitin. Näin kuinka hän paloi,
kuinka joka ikinen ruumiin osa katosi pois ja muuttui tuhkaksi.
Hampaitasi lenteli eteeni, verta roiskui päälleni, sormet yksitellen syliini, aivot käteeni.
Mursin ne ja heitin nälkäisille hyeenoille.
Nyt kaikki saavat oman henkensä kautta kokea miltä minusta on tuntunut.
Olen kostanut tuskani."

Muistelisin et kirjotin ton ysiluokalla jollain tunnilla kun vitutti kaikki kusipäät. :D.

"Mutta mitään älä tunnusta
Älä kerro edes vauvasta
Kukaan kuitenkaan ei ymmärrä
Mitä koettu on yhdessä

Minä kortin lupaan postittaa
jostain vähän kauempaa
Jos sitä perille en muuten saa
Sen tuuli sulle kuljettaa.."

Tää on taas näitä päiviä jolloin pysähdyn miettimään sinua.
Menneitä aikoja, tunnerikkaita muistoja.
Tiedä en miten olisin, tiedä en mitä kirjoittaisin.
Ajatuksia monenlaisia, suurin osa kuitenkin vain hyviä.
Vielä joskus salaa kaikesta haaveilen,
mutta suurimman osan ajasta vietän sinua unohtaen.
Yritän miettiä kaikkia niitä asioita jotka eivät yhdistäneet meitä.
Päässäni soi vain sana: luopuminen.
Kun sen teen pitäisi minun kai olla onnellinen.
Mutta enhän minä tiedä, en vain tiedä.
Joskus olen päättänyt asioista liiankin nopeasti
ja se on vain osoittautunut minulle kohtalokkaaksi.
Asia piinaa minua, haluaisin taas vain paeta.
Jonnekin missä ei tarvitsisi ajatella.
mitä teen, mitä teen... God help me.

Huomenna töihin, tiistaina tanssiin, keskiviikkona töihin, torstaina kouluun ja perjantaina pääsiäinen eli vapaa <3
Helppo viikko :)!!
Pitäs vie kehittää tekemistä pääsiäislomalle ;)
Oltii tänää lehvas janinan kanssa. Lukija- nimeltään. Oli aika hyvä, surullinen, koskettava, lohduttava ja jollain mielenkiintoisella tavalla toivoa antava. :)

" Jätit taaksesi kaiken sen mistä joskus pidit kiinni kädet täristen.
Olit joskus se pieni poika jolle koskaan en tahtonut sanoa, en.
Mieleltämme lapsia, nähdessämme niin harvoin tahdoimme toisillamme vain leikkiä.
Samat kadut tallota, mutta vain jos pidit mua koko ajan otteessas.
Aika kuluu, maisemat vaihtuu, mutta miksi mä vielä täällä olen.
Heti kun susta irti kokonaan pääsen, voin sanoa olevani onnellinen. "

Irinaa

"Mitä se tarkoittaa kun kaikki muut ovat hiljaa kun tulen huoneeseen
Ne hymyilee aivan kuin ne tietäis jotakin liikaa ja kääntää pois katseen
Ne vilkuilee ja päätään pudistaa
Älä koskaan usko mitä kaduilla kuulee ja nurkissa juoruillaan
sä sanot ja katsot mua liian syvälle silmiin ja sä viet mut taas
paranoiasta paratiisiin
Taas kun selväks saan pään ja mä tuun sun luo ja silmin uusin nään
mä uskon sua tai tahdon ainakin mutta pelkään tää on jotain sairasta
kuurupiiloa
Monesti tuntuu kuin sussa ois jotakin outoo jota vain en nää
Sun salaisuus vaivaa mua vaikka sä vakuutat mulle kaikki selviää
En tahdo enää leikkii etsivää
Taas kun selväks saan pään ja mä tuun sun luo ja silmin uusin nään
mä uskon sua tai tahdon ainakin mutta pelkään tää on jotain sairasta
kuurupiiloa
Saat mut ymmärtämään mitä hulluus on
Saat mut taas muistamaan mitä turhuus on
Annat tikkarin ja viet sen pois
Niin hajoitat mut ja hallitset"