Näytti jo siltä etten pääsis mut pääsen sittenkin. Siitä mä saan kiittää Tupua tai oikeestaan sen sulhasta Lauria. Ne maksaa mun junalipun. Mä en oo nähnykkään Tupua varmaan viiteen tai kuuteen vuoteen. Häiden jälkeen mä meen Pasille pariks päiväks. Iiviki lähtee Hesaan ja matkustaa ekaa kertaa junassa. Saa nähä paljoko maukuu. Äiti menee jo torstaina ja tulee lauantaina mua Tixin asemalle vastaan. Mä annan repun, Iivin ja Iivin tavarat sille. Hitto ku ei muista oliko se Tixin kirkko lähellä juna-asemaa. No, se selvii sit lauantaina.
Tupu rakas, kiitos tuhannesti! Sä pelastit mun viikonlopun. Sä teit musta onnellisen.