ensin se oli täydellinen,
mutta nyt palaset ovat kadonneet
en enää löydä niitä
en saa elämääni kasattua enää.
Minä olen se joka aina häviää,
epäonnistuu ja pilaakaiken.
Olisiko parempi vain hyvästellä,
lähteä pois.
Ei en voi,
jokin estää minua,
en tiedä mikä.
Mutta miksi?
Ei elämälläni ole enää tarkoitusta
elämäni katosi kuin lumihiutale,
mihin se meni?
Päivästä toiseen olen pimennossa,
kaikki ovat vain sumeaa,
saisinpa taas elämäni takaisin,
mutta kadotin sen jo aikaa sitten,
enkä saa sitä enään takaisin
olen joutunut liian syvälle alamaailmaan
josta on hanakala päästä pois.
Olen ikäänkuin pimeässä metsässä
pahasti eksyksissä polulta
enkä enää löydä polkuani
joka vie takasin kotiin.
Olen kuin pieni linnun poikanen
joka nousee ensilentoon,
mutta tippuu alas
eikä pääse enään takaisin pesään.
Miksi elämä on julmaa?
Onko se minulle tarkoitettu
olenko tehnyt niin paljon pahaa.
Jos saisin palata ajassa taaksepäin
olisin tehnyt kaikki erilailla
en olisi ikinä tullut tähän
olisin vieläkin onnellinen
elämäni olisi kokonainen palapeli
kaikki palaset tallessa ja paikoillaan.
Anteeksi kaikki
en vain tiedä mitä tehdä
olen vain pieni ja hento
niin hauras.
Olen tehnyt paljon pahaa,
tiedän sen nyt.
tahdon vain pois täältä missä olenkaan..