IRC-Galleria

...olen oksennustaudissa. jipulipipuli.

hampaani on jo hieman parempi. eilen illalla oli puutarhaseuran ilta ja saatiin myymälä ihan kondikseen ennen tapahtumaa. tai no, tänään jatkettiin uusien kalusteiden kokoamista jne ja onhan siinä koko piha vielä laittamati. että hommia riittää. puhelin soi koko ajan ja on ihan hirveän vaikea muistaa, mitä oli tekemässä ennen kuin puhelu katkaisi duunin. vähän stressaavaa. jopa. eilen tuli ensimmäiset orvokit, rodot, havut ja tännään tuli lisää havuja. sulaisi vain tuo lumen kakkeli pois, ni pääsis laittamaan pihaa. kaikki mullat ja lannotteet jne ovat siellä hangen keskellä, iloista kaivella niitä kiireellä asiakkaalle. pöh. ja kengät on aina ja koko ajan märät. se on inhoittavaa.
näin viime yönä unta yhdestä duunikaverista, sellaisesta vanhemmasta mukavasta miehestä, joka unessa lopuksi pasko housuunsa. että enpä tiijä tämänkään unen ideaa. :) onko minulla salainen fetissi a)vanhemmista, melkein eläkeikäisistä miehistä b) housuun paskantamisesta + muista kakka-jutuista vai c) olenko liian paljon töissä. vai olenko vain oikeasti sekaisin??? :)
- ja pieni lisäys tuohon uneen, että olimme suorittamassa sellaista temppurataa, jossa piti kiipeillä ja tasapainoilla jne ja tämän jälkeen tapahtui tuo ulostaminen... -

kävin aamulla hammaslääkärissä, joka ei osannut auttaa muuten kuin, että sanoi voivansa repiä hampaan irti. no ei. ei käy. ei ei ei. käski syömään antibioottikuurin loppuun ja särkkäreitä tarpeen tullen ja ilimottelemaan sitten kuinka käy. nooh. ehkä se antibioottikuuri alkaa tepsimään, koska pystyin olemaan töissä ja vain silloin tällöin kipu alkoi olemaan kova. mutta pystyin kuitenkin puhumaan ja olemaan suhteellisen normaali. :) eikä meinannut tajukaan lähteä. pientä heikotusta kyllä oli huomattavissa iltapäivällä, mutta johtui luultavasti kohtuu raskaasta duunista, huonosti nukutusta yöstä ja syötyjen lääkkeiden määrästä. huhhahhei. jos menis suihkuun. oiskohan hyvä idea...

eilinen ilta loppui kesken, koska yllättäen koski hampaaseen. tänään olen käynyt kaksi kertaa sairaalan päivystyksessä ja nyt toisella kertaa antoivat antibioottikuurin ja särkylääkkeitä. toivon oikeasti, että auttaa. en pysty tekemään mitään muuta kuin kävelemään ympyrää ja itkemään.
vittu.

on. särki. soitin äsken sairaalan päivystykseen ja siellä kerrottiin, että pitää ottaa 1,5 ipuprofeenia ja 2paratabsia. ja ihmetteli täti, että miksi en oo saanu antibiootti-kuuria. otin lääkkeiden sijasta viinaa, koska on oletettavasti ihan yhtä terveellistä maksalle ja auttaakin tasan ihan yhtä paljon. huomenna pitäis ysiltä soittaa kysin hammaspäivystykseen. mutta oletettavasti on vain järkevämpää odottaa ja kärvistellä ma-aamuun ja soittaa sille hampitohtorille, joka minua auttoi, mutta jonka jäljiltä tämä tuska on noin tuhat kertainen. oikeasti. ihan hirvee kipu. tämä viina helpottaa huomattavasti enemmän kuin ne lääkkeet. eli koskee ih no saatanasti edelleen, mutta sentään tiedän kohta olevani humalassa.
olen aika varma, että koko leukaluu on tulehtunut ja kuolioidun kasvoistani. minulle jää vain puolikas naama ja alaosa kasvoista pitää rakentaa jollakin james bondista tutulla rautanaamiolla. pystyn puremaan poikki kaapeleita. helevetin hienoa. en nyt sitten tuon vaihtoehdon jälkeen ole varma, että haluanko tämän hampaan paranevan. kivuttomat hampaat vai rautainen alaleuka? hmm.... en tiijä. mut jos nyt vetäis perseet. ihan rehellisesti. ja jättäis hampaan kanssa tuskailun huomiseen. hippihei.

on kohta tuasen ohi... aamulla kävin työterveyslääkärissä, joka patisti astmakokeisiin. hammas oli aamulla kivuton, nyt tuntuu taas, mutta parempaa kohti uskoakseni olemme matkalla. minä ja hampaani. :) vaihdoin kukkiin mullat ja laitoin siemeniä itämään. en tietä tulleeko heistä mitään, mutta kokeillaanpas. ainakin nuo aikaisemmat pelargoniat ovat aika mukavan näköisesti kasvaneet. tässä kämpässä on tarpeeksi valoisaa ja viileää, et eivät hujahda sellaista vaaleaa vartta vaan kasvavat topakoiksi.
kisuliinit ovat lötköttäneet kanssani koko päivän ja olivat myös suurena apuna multien vaihdossa... pitäisi viedä nekin hammaskiven poistoon, mut peloittaa hieman se nukuttaminen, kun ovat kuitennii jo aika iäkkäitä otuksia.
pitäis varmaan keksiä keksiä jotain, ettei jää nuhjottamaan tuon hampaan ja säryn kanssa. huomenna työ. ei jaskaisi ehkä.

menin lääkäriin aamulla kymmeneltä ja niinhän se oli hammas jö kökkönä, että se piti tappaa... eli juurihoitoa. ja koska sen hampaan vieressä on aina ollunna sellainen riviin kuulumaton hammas, jota ei vain ole poistettu, niin nyt se lääkäri sitten poisti sen. oli ihan järjettömän mukava päivä sen jälkeen töissä, kun puoli päätä tunnottomana eikä mihinkään koskenut. ei ollenkaan. olin iloinen ja nauratti. ja olin varmaan sekaisinkin vielä normaalia enemmän. mutta - kello kolme puudutus katosi. eipä ennää naurattanut. yritin koota sarin kanssa maailman vaikeinta keinua enkä pystyny keskittymään ollenkaan, sillä koko leukaluu oli kuin tulessa. neljään asti sinnittelin ja vielä kaupassakin kävin, mutta kotona alkoi jo itkettämään ja olin hieman epätoivoinen. saakku lähti käyttämään minua sondella, sillä isällä on vahvempia särkylääkkeitä ja niitä nappasin yhden. auttohan se sen verran, että pystyin laittamaan suun jopa kiinni. ja äsken torkuin kolmisen tuntia sohvalla, mutta sattuuhan se. ei perkele. vannon hyvin pyhästi, että kun tämä kipu on kärsitty, hoidan hampaat ajoissa... kantapää opettaa, sattana. :)
huomenna on onneksein vapauspäivä, sillä töihin en olis todellakaan kestänyt mennä. kipu tekee minusta keskittymiskyvyttömän paskiaisen, joka on vain ärree ja kirree. parempi mököttää omissa oloissaan. :)

...on pirullista... eilen alkoi koskemaan ja koskee ja koskee ja koskee. soitin tänään jo hampitohtorille ja lupasi aikaa kahden viikon päähän. kuolen ehkä huomenna tähän kipuun, joten huomenna aamulla pitää viimeisillä voimilla soittaa uudelleen ja tivata aikaa het´paikalla... ja yksityiselle sitten ja maksan ihteni kipeeksi. googletin hädissäni hammassäryn ja siellä nimimerkki "ei vissiin purana oo kovin hyvästä mahalle" kertoi "vetäneensä puranaa hammassärkyyn kolme vuorokautta ja sitten perse oli alkanu vuotaa verta"... siihen joku nokkela oli vastannut, että kannattais huoltaa hampaat ajoissa eikä vasta sitten, kun pää on kuin elefantin takalisto. huhhuh. helpotti kummasti. pääni on vielä normaalin kokoinen eikä persekään vuoda verta. enkä oo löytänyt vielä apteekista semmosta lääkettä kuin purana. buranaa en voi syödä. ja mikään toinen lääke ei auta. :)
tuli tosin nyt mieleeni, että jos pääni on normaalistikin suuri, niin kuinka eroitan sen olevan turvoksissa???

minä siivosin duunin jäläkeen. ja vaihdoin muutamaan kukkaan mullat. vissiin tuo valo vaikuttaa niin, että jaksaa inspiroitua erinäisistä asioista. niinkuin jopa tiskaamisesta... lumi sulaa hirvittävää kyytiä, hiphei - en jää kaipaamaan.

...ei vain sovi minulle. väsyttää. päivällä olin niin innoissani töistä etten muistanu käydä syömässä. tapahtuisipa sitä useamminkin... mutta eih. olen hyvinhyvinhyvin väsy nyt. zzzzzzzzzzzzzzzz.