IRC-Galleria

Ulko-ovi käy
Se matelee eteenpäin
joinakin öinä
sisäänpäin

Houkuttelee minut hereille

Ole tuuli sen oven välissä
minä rukoilen
Lakanoiden kylmyys on kaunis ja huumaava
Välissä kaiken sen
minä makaan hereillä tahtomattani, salassa

Kuuntelen hengittämättä
olisitko siinä
Välähdys menneestä, toinen
minä kuristan peittoani häpeästä
Käännän kylkeä, toinen on turta
patjan alla vaiti makaavien kylkiluiden
peruuttamattoman kuolleesta painosta

Huonosti nukutut yöt
Joka ainoa kuviteltu paluu
näkyy kalpeilla kasvoilla

Yhteinen kävely puistossa
käsi kädessä

Älä vie minua eläintarhaan
- laittavat vielä näytille

Joku sanoo olet jäänyt eteiseen
Miettimättä mitä teen
tuun sun luo
ja jään kanssasi kenkien alle

Luen että olet myrskyssä hautautunut
Teen mitä kauan olen halunnut
ja tuun sun luo
enkä kaipaa enää aurinkoon

Kun sarjakuvahahmo tuli ulos raameistaan
ne sanoi se on opiskellut filosofiaa
ja nyt se ei mahdu enää yhteen maailmaan
oisi vain pysynyt
olisi vain pysynyt
Vaan kun ei se enää mahdu yhteen maailmaan

Sillä on niin kova kiire pois
niin kova ikävä
ja niin kauhean kova nälkä nähdä enemmän
Sillä on niin kova kiire pois
niin itkuinen hätä
ja niin polttava tarve nähdä lisää, enemmän

Ei puhuta, jos se saa sut suremaan
Ei haittaa, vaikka piti kysyä monta asiaa
Ei puhuta, jos et pysty puhumaan
Ei haittaa, olen tottunut odottamaan