Tää ystävyys vetelee viimosia.
Jotenkin asiamme menee näin:
Olemme toisille pelkkää ilmaa.
Ei hauskoja, hetkiä, eikä kiinnosta,
tää ystävyys. Vähät väliä toisen kuulumista,
ollaan niin itseään täynnä, ja se sama juttu,
eikä kiinnosta, ollaan nii ankeita.
Ei mulla ole sua mitää vastaa,
mutta sun asentees muhun, satuttaa.
Ei täs ole järkeä, tako lyö täyttä hetkeä.
"Unohtakaa, unohtakaa toisenne,
vaikka menetätte enemmän, mitä
luulette saavanne.