IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

Tarinoitteni jussiLauantai 05.12.2009 22:05

(välitallennus)

jutuissani on esiintynyt jussi, juhannuksena ja henkilönä, kumpikin on sellaisen mielikuvituksen tuoetta, jollaista yksinäisen ihmisen mieli tekee haluina, haluja; ystäviä ja tapahtumia.

niistä tai siitä, silloin kun on puhe toisesta niin siitäkään ei ole tullut totta. on toki niin että elämässäni hetken seikkaili iilimato nimeltä jussi, mutta ei ole jussilla asiaa refloissa enää minun pilleripurkeille, sen totesin tänään ja viestin toimitin nätisti perille äsämässällä ettei tule kiusallista punaa poskille ja huutoni kuuluisi vieraille ihmisille kun se vitun narkki pelleilee jossain korvaamossa. toivottavasti lääkärini antaa minulle anteeksi, ja paremmat lääkkeet.

jussi on iso mies. tai oikeastaan SE Jussi on vain SUURI, ei yhtä suuri kuin minä RUUMIILLISESTI ja ruumiin minä siitä teen jos SE tulee takaovestani sisään, joka on aina auki, jopa kaltaisillEEN(* narkeille ja rotta-vasikoille.

tiedättekö Te eli sinä mikä on oikea ROTTA ja mikä on oikea VASIKKA? minä en tiedä, mutta minulla on pieni aavistus siitä että jussi-nimisen henkilön, kun se on tiettyjen xor -ehtojen täyttämä Jussi, välillä syntyy kärhämä jos se tunkee päänsä tähän taloon.

Miksi niin? miksi minä puhun Jussista niin rumasti? saako puheeni minut kuulostamaan psykoottiselta tai katkeralta? onko minulla joku kauna tätä Jussia kohtaan vai jusseja yleensä? olenhan maininnut että jussi on totta sekä henkilönä että tapahtumana. En tosin ennustanut silloin mitään vaan koitin aivan toisessa, kehuvassa - jos ketään kiinostaa, mielessä ajatella että puheet, joita olin hänestä kuullut eivät ehkä olleet totta, sillä Jussista puhuttin yksinomaan pahaa. Nyt ymmärrän miksi, ja perustelen oman pahan puheeni sillä että hän on kaltoinkohdellut minua ja tulee sen kokemaan.

Valitettavasti minä olen vain niin äkkipikainen että jo tämä rauhoittaa mieleni ja kun äijä hiippailee takaovesta sissän ja herättää minut niin minä olen onnesta soikia kun ei ole muitakaan kavereita.

Alas, sanoi archon, peli c64llä, voi olla että käytökseni on vallan toinen. voi olla että minä kolkkaan sen narkin ja kannan keltaisen seatin takapaksiin, ajan auton metsään ja laitan palamaan. kuka voi sanoa että se olin minä? minähän vain sanoin mitä tulisi tapahtuman, ei -van [ai van, muinais arafatiaa, I van, minä ajan tai minä pakuna, miina vani jne.jne. ja dastojevski kävelee, vitun aivottomat pässit] (kikkailkaa, vittu sijamuodoilla, vitun lukevat aasit, jotka ette tajua sanaakaan ja kuvittelette _mitä_ sattuu_?_ (_onko_ kieli _oppeimme mukaista että kun(n)_on kysymys _sana...va_i voinko?)

vaahtokarkkia vaseliinilla kiitos ja vähän anteeki. morot

*) jos minä tiedän tai kuvittelen tuntevani rotta-vasikan, niin se on pronominina yksikön kolmas persoona. pelaan varmanpäälle, sillä välillä kun olen niin sinäkin on -huomaathan - eli yksikön toinen persoona, jota minun on pakko edustaa että saan perpektiiviä, eli etäisyyttä itsestäni ja stereonäköni on kuin tuntoaisti, joka ei pelaa. tiedän vain koska minua kosketetaan ja koska minuun koskee. tänään minuun koski, ja loukkaannuin siitä valheesta, jolla se tehtiin, jälleen kerran. se on käsittämätöntä miten syrjäytynyt paska voi, kehtaa käyttää ja käyttäytyy hyväksikäyttäen kaltaistaan kohtaan vaikka olen erikseen sanonut että minua ei saa hyväksikäyttää kun olen niin 'höveli'(**

**) höveli, murresana... koittakai miettiä, mitä se mahtaisi tarkoittaa, kun asiayhteyskin antaa melkoisesti vinkkejä!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.