IRC-Galleria

[mezzo 58s tosta mitä katon (kuuntelen) utubesta]

niin, miksi vielä tulin käymäsille kilpasille kilkan kellon kalkatuksille. kun menin tonne. se, missä ei ole tietokoneita. se missä oli rado ja se oli kello 0542 kun lakkasi soiminen dave lindholmin kappalelle eli peace, kuten se on pala ja kappale ja se on jo muinaisen mozartin aikana ollut englantien kielessä peace kun on kapellimestari hanoissa ja opettaa kuullakseen luulemaansa orkesterin voimin ja ottaa jostain kohtaa tai alusta. jos sitä voisi sanoa, edes radiossa, että piisi eikä biisi niinku jossain rosk-radiossa, meni roska silmään, niin pitkä ja käyrä tulipesä. arvatkaas kauan ton tupakan teossa meni, sitte se piti vielä löytääkin, ja tommosen voi naamioida vaikka sohvaksi, mutta tulin poltin enkä karistanut ajoissa. eli vähä niinku kalle palander että selityksiä on mutta ei suorituksia (kerrankin järkevä käytönpaikka sanalle mutta, näihin tunnelmiin]

nauru pidentää ikää ja se, joka itelleen nauraa parhaiten nauraa. itelleni miä näitä kirjotan ja itekseni miä yleensä kaiken kirjottelen enkä paljo muuttele. vaan sellainenen päivää on ollut että olen lupahillut (väänsin sanaa noin kun en tahtonut olisi, ikäänkuin, sanoa luvaneeni jo, kun hyvin tiesin että niin taisi olla ja vieläkin ketkuttelen), että tulen kaunistelemaan menneisyyttäni.

vaikka olen omaksi iloksi ja sukuni häpiäksi täälä sekavuuksieni kanssa ei pidä ajatella samaa hulluutta muitten osalle, kuin ne keitä olen kosketellut sanoin väliin koittelemisiin saakka. asiat vaan aina tahtovat mennä toistensa edelle ja tuo asia, että kaunistelisin menneisyyttäni (tääläolostani, joka on niin ja sellaisenaan verrattavissa kauneusleikkaukseen) ja tietosena siitä että sillä tulee väistämättä olemaan vaikutus tulevaisuuteeni, sillä tahdon varmaan pian viitata tapahtumiin joita ei ole, mutta joku muistaa olleen, joku kopioineen kenties. nyt on sen aika. minä pian kaivan hangen alta puutarhasakset, joita luvattani ja kielloistani huolimatta on käytetty kiinanlaikkuköynnöksen nakerteluun ja sen kyllä huomaa. jos yksi oksa niin häiritsee ja tökkii silmään kun on sen ja ton pituinen, niin kattoo eteensä eikä jalkoihin kun kävelee. tällä pihalla se käy, ja jos nyt on hämähäkki tehny verkon sihe ja vielä saatavilla, ja kun ei sitä pelkää, ja jos sen tappaa niin saa tunnustaa, en minä nyt ihan niin ole tarkottanut että tulisi taikauskoisena pitää jos onkin minulla tapana poimia ampiaiset ja hämähäkit tyhjään tikkurasiaan ja kyytiä ulos, jos en leiki parranajokonetta tai sen lopetettuani.

ja kaikki eivät ajattele niin. se harmina minun on ajateltava edelleen diktatuuriani että se valtiomuodosta huolimatta soisi hyvinvointia ja tasa-arvoa enemmän kuin amerikkalaiset ovat valmiita uhraamaan dollareita ja tuomaan tukikohtia ja raiskaavia laivaston miehiä kotimaahan kyytimään, isolla laivalla ja pienellä metelillä ja on pahoillaan valtiona ja erottaa tuon polosen ja sitte se onkin jo arizonassa ja mitäs sielä voisi kuvitella että tapahtuu kun heebo on joku hintti. se pääsee pälkähästä ja sekä jos ja vielä siinä on varmuutena kun se sanoo niille nash-car rasselitaskuille (rasselitasku on omaasukua ei bryan adams mut' se toinen 'slummin' jätkä joka on syntynyt amerikassa. no siis valheen korjaa se tunnustamalla. ei raiskannu, kukaan heistä, sitä japanilaista koulutyttöä, joki otti pikkarit pois (siinä on typo näköjään piikkarit vähän teki jotain altzehmereita ja parkinsonintautisin sormin ei ehtiny ylettää taka-avaruusnäppäimelle, jonka nimen itse nappainta painamalla olis jääny jotain sanomatta tai ainakin merkki hukassa ja se voisi olla katastrofalista fellokselle, joka työntyy ylös sukellusvenhosta just rantamudassa ja kumiveneen pohjaan, onneksi oli kumia... no se tunnustaa että se ajatteli pannessa vaan nuorta poikaa ja tapahtumat heinnälatoon niin ne oli ihan että jeah, smallville, oolrait, oot hyvä jätkä vaikka näytätkin ihan muijalta kun me puettiin sut niin kun meinattiin että jos pitää rangaista on parasta varmistaa että on millä survoo ja muistuttaa ja kysyy että mitäs tästä tuumaat ja sitte general electric, se kun on semmonen pikkufirma ja pikkufirmat kaatuu monestisiihen että ei osata sitä byrokratiaa edes sen vertaa että pidettäsi yksinkertaista kirjaa, ite. vaan se on ihan sanaa, ulkoistaminen, ajattelematta annettu jonkun toisen (usein kasvoton jätti, ulkomaalainen kun ei viittitä ottaa asioista selvää) tehtäväksi.

noilla keinoilla ja niillä eväillä se putkimieskin kämppiään vuokraa ja hultaa, ja sitte on kyllä minussakin vikaa kun ne putket on jäätymäisillään, ei se ilmanvaihtoa parantaminenkaan ilman koultusta suju, jos ei ole maalaisjärkeä sanomassa että mikä on viimeinen työkalu ja jos sitä ei muista tai on sen hukannut jo ennen työkohdetta, joka ei sellainen ollut, alunperin, niin monesti voi kuvitella että minä olen aika onnellinen jos tuollaisesta saan vaan kertoa tarinoita juttuina ja ihan kuten tässä, vaan kuriositeettina eli kummallisuus tai asiayhteyden nostattama poikkeama aiheesta, johon on aina helppo ja etenkin mukava, tekisi mieli sanoa mutta tuollainen kun on mielestäni itsestäänselvyys, eihän se voisi olla helppoa jos ei olisi ensin mukavaa. vähän niinkuin viivanpiirtorutiin asmilla, toteutettuna interpolaatiolla eli en muista sen herran nimeä, jonka mukaan moinen algoritmi on nimetty. sitten vielä siihen viivojen katkasu jos ollaan menossa kappaleen (pinta useimmin, joskus viiva tai piste), joka on katkottava niin että ei tulisi kirjoteltua ihan mihin sattuu päin muistia ja ihmetellä että tossa se toimii ja tossa ei, ja hei hei musta tuntuu että mä meen, mutta ennen sitä mä tästäkin laulun teen.

no se laulu keroisi tosta yön äijästä, vahingossa, kattelin ton roudarin juontaman lyhyestä virsi kaunis -ohjelman ja se oli siinä tuomaroimassa kans... ei noista jaksa enää. ennemmin lyön kun olen kuuluisa ja juoksen helsingin kapakoissa, taas. ja siihen on aikaa siitä pitää huolen varma-sampo ja jos teille tulee tuosta jotain mieleen, niin muistakaa mitä minä siitä olen sanonut, unohtakaa uhkaukset ja tehkää ne tapahtumiksi. oho, varma-sampo on oikeustoimihenkilö ja se edustaa jotain rahotusalan judanssia eli noita on kyllä muitakin, joka leirissä ainakin yksi, eli onkohan se silloin verrattavissa niihin toisiin niin että ne oikeustoimihienkilöinä muodostavavat kansanryhmän, mikä on askarruttava tekijä aivoissani nyt kun ajattelen että en vain olisi syyllistynyt edes leikilläni rikokseen, josta puhun rikkomuksena asianhaarainn ollessa kuvitellut ja kuvitellunlaiset ja kovasti kaivelee niin että en tässä yhtään ylimääräistä harmia, pari pientä tietenkin ja mielellään vittumaista ja sellaisia joita en ole näillä tuoreillakaan tuotksilla osaannu odottaa että siltä ja suunnalta jos ei niin sitten sisältäpäin niin että luen jotain, vahingossa jopa, kuitenkin niin että se jääkin viipyilemään päähäni. ainiin, hyvä että tuumin näin julkisesti ja ääneen, minullahan on pari lehteä palauttamatta kultaiselle apteekkarilleni. ja vain parin aiheen täden (ks. yksis'ilta-liiga == yksi silta liikaa) ajattelematta tulevaa kuulentoa tai sitä että elää vain kahdesti, vaikka tuonkin asian suhteen asiat ovat vähän niin ja näin eli vannomatta paras eli ever say never again ja niin ne riimaa

sellaisia ovat ajatusteni lähteet ja tavoitteeni ei ole vähempää kuin tulla, jollain tapaa, mutta ei keinoja kaihtamatta suuremmaksi kuin asimov. minä ihmettelen että se mies teki proosalla niin paljon töitä ja voin vain kuvitella mitä tieteelliset julkaisunsa käsittelevät ja käsittävät. miten pystyy ja jaksaa einsteinin aikalainen, ellei sitten luota siihen että jonain päivänä, häntä tullaan ymmärtämään, minä ajattelin kolme kirjaansa (en voi sanoa järjestystä, koska sellaista ei ole, on samanaikaisuus. teille, jotka luette tätä väärinpäin) teräsluolat, (enkä luettelenäitä missään erityisessä järjestyksessä, ihan vaan julahti mieleen) itse jumalat ja olisiko sellainen nimi olemassa kuin punainen aurinko tms. siinä kuitenkin seikkaileel jo daniil-olivava vai mikä se robotti on, joka elää melkein koko isamovin kuvaileman ajan teräsluolien vai itse jumalat, jonka alkuteksti minulle viimeistään osoitti että minä en voi tehdä viihdettä ennenkuin olen varma osa-alueesta, jolla tulen tapahtumat kertomaan. sillä se ilmaisumuoto, jotatulen käyttämään on minulla vasta työnalla vaikka heti internettiin kytkeydyttyäni minä sain käsiini zorkin-sourcet ja tajusin että noin se tehdään ja huomasin myös miksi niin ei saa tehdä, mutta mikkis teki vaan ja tekee vieläkin. sille asialle minun on tehtävä jotain, jo pelkästään sitä syystä että työhaastattelussa sunilla minä povailin että asiat tultaisiin ainakin työelämässä tekemään terminaaleilla ja ihmettelen kovasti että sellaisillakin työpaikoilla kuin nokia saa ihmiset työskennellä työasemilla, joissa on tallennuskykyiset laitteet ja liittimiet, surffaillaan missä sattuu, en tarkoita etteikö saisi, mutta jos on varaa julkaista puhelin per viikko ja panna jokaseen infra ilman että se voisi olla kaukosäädin, edes niin pitäisi kyllä olla resursseja panna koko firma terminaaleihin ja kunnon mainframet mitä hoonaa kunnon kivikautiset jätkät, mnua vanhemmat siis ja sitte ne pelais vähä tulla 'the c programmin language' periaattella, kuten ibmkin että kyllä se mandelbroe jotain kai kekkaa kun se on niin saatanan poikkitieteelinen ja näkee vaan muotoja kaikkialla, niin kaupallisella kun matikankin alalla ja kuitenkin noiden ennustelu on yhtä epävarmaa kun sään povaaminen kun on niin alkeellist vehkeet eikä tee niiq nsa eli panee pystyy noita 'SETI'-projekteja ja uutisvuodon ja rusekan torven ilmotushömötyksiä... voi jeesus että ihmiset jaksaa puljata selainten kanssa ja valittaa tietoturvasta. käyttätkää nyt välilä ruutupaperia jos ei tieto taho pysyä talossa, vähä niinku mulla ei pysy lämpö ja miä vielä haaveilen hirsimajastakin... että sitä ja rataa