... ja silloin mielikuvitus laukkaa...
Vaikka sanot että tahdot kuolla et kuitenkaan tarkoita sitä. Huomaan sen silloin kun sanon sinulle että tahdon kuolla kanssasi. Et anna minun kuolla, sanot että olen liian kaunis kuolemaan. Mutta jos olen liian kaunis kuolemaan, olenko minä tarpeeksi kamala elämään? Kysyn sitä etkä osaa vastata. Et voi armahtaa minua.
Se on niin lähellä, ikuinen lepo. Kuitenkin se on liian kaukana. Haluat että jään tänne, kokemaan kaiken koska sinusta se on oikein. Ei auta että tappelen vastaan. Huuto ei toimi sinuun, ei myöskään uhkailu, ei se yksi lyönti joka löysi tiensä poskeesi. Pysyt vakaana.
Jokin saa sinutkin heräämään.
"Jos minä en kuole, niin et kuole sinäkään."