IRC-Galleria

"400 miljoonaa euroa on summa,
jonka suomalaisvanhemmat vuodessa kuluttavat teini-ikäisten lastensa toivelistan toteuttamiseen,
matkoista makeisiin."

(Lähde: It's all about money -tutkimus 2008 MTV network)

HMMMM oho.

MISTÄ IHMEESTÄ LÖYTÄÄ VAATEREKKEJÄ !
mä himoitsen sellaista! siis sellaista erillistä out of the closet !

Mä päätin vain, että tarvitsen sellaisen. Ehdottomasti.
En selviä ilman.

kiitos kun jaatte tämän tuskan kanssani
JA HETI ILMOITUKSIA JOS TIEDÄTTE MISTÄ SELLAISEN SAAN !

p.s. voisin haluta tollasen meikkaajan ku miss Klumilla joka aamuks myös =)

p.p.s. oon NIIN VARMA että Tessa kommentoi tähän merkintään, että; "DIIVA!"

EDIT

Ikea 16.90 kiitos ah
mun elämä pelastettu
Äiti sano; joo

Annabelle odotti kassajonossa
jos vaikka hänen tarinansa kuuluisi kirjaston nuortenosastolle

jos hän vaikka rakastuisi kassan poikaan
tai postinkantajaan
jos he suutelisivat keskellä intiaanikesän lämpimintä aamua
joka tunnustelisi varovasti ihoa

Tällä ihmisenriekaleella olisi paljon kerrottavaa
kyltymättömyydestä, edistysaskelista
sekä pienestä määrästä utopiaa

Tessa tuli meille kahville ja munkille
ja nyt se päätyi TAAS KERRAN katsomaan lastenohjelmia mun pikkusiskon kanssa.

Nyt vuorossa on Ti-Ti Nalle

Se on aika höpsötys tuo tessaaw<3

Minä lupasin sinulle
että opettelesin rullalautailemaan,
vaikka sinä uskoitkin onnistumiseeni enemmän kuin minä itse

Minä muistin sinusta
monet vihjailut paheistani,
vaikka minä aikaansaamattomasti lupailin kadottaa niitä

Tänään lupasin itselleni
että antaisin itselleni aikaa sekä rakkautta
ostaisin itselleni punaisen ruusun
ja söisin aamupalan sängyssä

Tänään minä muistin itsestäni
sen puolen, joka puhalsi väriseviä hahmoja kylmään ilmaan
sen, joka osasi olla yksin eikä muistanut katsoa tien molemmille puolille sitä ylittäessään
myös sen, joka puhui spontaanisti helikoptereista tuntemattomille

Muistin kaiken sen, minkä olin unohtanut

... ja sekosin

AH pitkästä aikaa pääsen lukemaan kun tulee kesä ja kokeita ei ole
PAITSI ruotsin koe huomenna ja saman aineen valtakunallinen torstaina ja matikka perjantaina
MUTTA SITTEN ! olen vapaa ah.

Nyt lukee ruotsii, paitsi et kiinnostus tasan pyöreä nolla (TESSA KORJASI ETTÄ SOIKEA NOLLA)
ja nyt kun lainasin kaikkee kivaa ni en pysy nahoissani kun haluun lukee noita jo!

4 kirjaa
5 runokirjaa
6 levyä
NAMINAM

aijaijaijai

Joo tulin täs himaan kokouksesta JA JOO
Ajattelin tänään yöllä kirjoittaa mun aineistopohjaisen kirjoitelman loppuun
SEKÄ lukea yhden kokonaisen kirjan :

---

)

Koulu on sitten ihanaa
ja minä varsin tyhmä
ja laiska tms.

Kävin tänään Helsingissä Meri-Rastilassa kävelemässä vanhoilla mestoilla
Kiertelin meidän asuinaluetta joku 3 tuntia (jalkani kärsivät)
Kävin myös viemässä meidän entisten koirien tuhkat sinne mereen
ja itkeskelin aika kiitettävästi siellä rannalla

Oli jännä käydä siellä, kaikki näytti pienemmältä mitä muistin
Okei, asuttiin siellä kymmenen vuotta mun syntymästä lähtien,
joten muisti saattaa pätkiä.

Feilasin pari kertaa
- ostin pilaantuneen jätskin mut en jaksanu mennä valittaa
- UPPOSIN SINNE KAISLIKKOON KUN KÄVELIN SIELLÄ. Pikkusena äiti muistutteli mulle et se on petollista aluetta, mut en mä sitä enää muistanu ! Kävelin siellä, niin ensiksi mun toinen jalka upposi ja heti perään toinen. Sitten kun nostin toisen jalan ylös, niin MUN KENKÄ LÄHTI IRTI JA JUMITTUI SINNE MUTAAN. Revin sit epätoivoisesti mun kenkää sieltä ja sainkin sen - mut mun kengät ja sukat oli ihan märät. Yks lenkkeilijä kattoi mua vähän oudosti kun aloin nauramaan ihan hysteerisesti itselleni. Menin sit semmoselle kalliolle ja vetäsin kengät ja sukat pois jalasta ja annoin niitten kuivua =)
- Sit tulin bussilla kotiin ja olin ihan sairaan väsynyt. Kerkesin just ja just 732:seen ja olin onnellinen et se ajaa ihan meidän talon vierestä ettei tarvii paljoo kävellä kotiin. MUTTA mä sit otin torkut ja heräsin päätepysäkillä =) tuli vähän pitempi kävelymatka kotiin. Onneks päättäri on Koiviksessa, joten ongelma ei ollut niin suuri.

Mut olipas tunteellinen päivä.

tuli kauhee ikävä mun haukkui
kun kävin viemässä niitten tuhkat mereen
Oli muuten yks mun elämän herkimmistä hetkistä
Ne koirat käytännössä kasvoi mun kanssa
ja vaik ne kuolikin muutamia vuosia sitten
niin tää tuhkien jättäminen oli kauheen vaikeeta

Arvatkaapa mun reaktio kun löysin noi koiran tassun jäljet hiekasta?

---

I walk barefoot where the water drowns the sand
With you no longer here to hold my hand
I let go

The ocean makes my swollen heart feel small
With the sounds it makes, you won’t hear it, if I call
I let go

Meen tsekkaa meininkejä ja muistelemaan ja itkeskelemäänkin varmaankin

oi voi, illalla nähdään kaverit