IRC-Galleria

Suru ja viha ovat normaaleja tunnetiloja.
Mä en niitä tavoita.
Istun valkoisessa huoneessani,
satumaassani.
Kaivan pikkulapsilta silmät päästä.
Ja kuuntelen niiden itkua,
joilta on kieli leikattu irti.

Ilmekään ei värähdä.
Mä en voisi koskaan tappaa eläimiä.
Mutta lapsia mä vihaan.
Vaikka olenkin nainen.

Miksi sä, pikkutyttö, itket?
Huojut siinä kuin saatanan riivaamana.
Leikkelet sormiasi irti,
kun sun kotitekoinen abortti,
ei ihan onnistunut.

Jos lapsuus on viinaa ja väkivaltaa
sitä on mahdoton kasvaa eheäksi.
Meitä on täällä pohjoisessa
niin monta hoidettavana,
että helpompi ois ottaa katkastu haulikko,
tähdätä päähän, ei sydämeen.
Ja sanoa, että kaikki oli taas turhaa.

Lääkkeiden tuoma euforia?
Viinaa ja väkivaltaa.
Tervetuloa taivaaseen.
Täällä meistä välitetään.