Mä en tee mitään ja silti mul on raskasta,
Saan aamupalan alas illal ja alan chillaa,
ihan sama jäänkö himaan, elämä on pilal.
Hukuttaudun viinaan ja väitän et mul on kivaa.
Mikä mus on vikana? "Sitä saa mitä tilaa".
Mä en oo kunnos, joka päivä on painajaista,
samanlaista en erota perjantaita maanantaista,
mikä mua vaivaa, oonks mä laiska vai sairas?
ja ku aikas katot mua, huomaat vaihtavas paikkaa.
Ei se haittaa,eikä ruokaa jaksa laittaa tai vaihtaa ees kanavaa,
kato lumisade paikkaa.
Taas yks näit päivii,
millä ei oo mitään välii.
Kävi miten kävi, mä kai synnyin häviin?
Konttaan rättiväsyneenä elämäni läpi,
väsään tekstin ja kertoo nii et muutki näkis
Mä tappaisin itteni, jos sil ois merkitystä,
mitää syytä miks joskus ois paremmin ku nytkää.
Kaivan röökin ja sydään ja toivon et mun sydän,
lopettaa ton hakkaamisen, vois tehä hyvää.
Mun toivomuskaivos on kusta, arkun pääl multaa,
ja sateenkaaren pääs padas paskaa eikä kultaa.
Ihan turha huutaa, ei mua kuule kukaa.
Mä tarvisin kai jätkän johon tän kaiken vois purkaa.