IRC-Galleria

MINÄ EN KÄRSI MORAALISESTA KRAPULASTA, se vaihe on jo ylitetty.
Olen ilkeä ja minulla on hauskaa, kuka sitä kieltää tai alkaa saarnaamaan.
Ei se osaa eikä se ymmärrä. Katsoisin sen peiliin enkä takuulla hymyilisi,
Minäkin itkisin.
Olen aina humalassa, niin on helpompi juhlia, kiva on myös tanssia jos ei olisi niin humalassa.
Olen niin humalassa koska ystävänikin on ja minä pidän puoleni.
Emmehän me tahdo ilman jäädä, mitä siitäkin seuraisi, suuri masennus kausi?
Minä keimailen, olen julma ja käytän hyväksi, minä olen nainen ja te olette viholliseni.
Vaikka useimmiten sokeasti rakastankin.
Näen outoja unia, koska olin eilen aamulla humalassa, stressaan ja olen väsynyt.
viisi tuntia frendejäkään ei varmaan asiaa auta.
Välillä olen autiolla saarella taistellen Jackie Chanin kanssa eloonjäämisestä ja viimeisistä tarvikkeista, joka sinänsä oli outoa sillä hän teki lähtöä, ei vain tahtonut minun elävän. Seuraavaksi kiipeän kuuhun ja totean ettei se ole taivaalla, se on vain suuri vuoren järkäle johon valo oudosti heijastuu. sitten taas olenkin gangsteri perheen 7 lapsen hoitaja, veljen tyttöystävä, miehelläni on pieni tappeleva hiiri joka lyö minua nenään. palataan tietenkin usein toistuvaan univaiheeseen jossa poliisit etsivät minua ja tukeni turvani punaisenristin hippi ilmiantaa minut, mutta poliisisedät ovatkin oikeastaan oikein mukavia ja kaikki olikin vain väärinymmärrystä, vaikkakin varastin kaupasta ruokaa.

Vakavasti asiaa harkittuani totean että humalassa olo on erittäin hyödyllistä, ei ainoastaan hetken huvin kannalta, myös arkielämäni on paljon mielenkiintoisempi, koska useat aamut herään sekaisin unen ja valvemaailman väliltä. Hirveätä se silloin on kun näkee niitä monen miljoonan lottovoitto unia.