Ei ole olemassa sanoja,
ei ole olemassa tunteita.
Sillä jos olisi, niin varmasti tuntisin.
Aina olen sinua kohtaan jotain tuntenut.
Askeleita menneeseen, maista, maista huuliltani intohimo.
En itse maista mitään,
ei siis ole olemassa makujakaan.
Minne ovat tunteeni hävinneet,
kenen mukana ne tappoivat itsensä?
Elämä kuluttaa, jonkun vuoksi pitäisi antaa itsensä kulua.
Minä en kulu,
eikö ole olemassa elämääkään?
Et se ole sinä, kuka unelmissani kävelee.
Siellä ei ole ketään.
Antaa maailman kävellä vastaan, ei onneksi tarvitse enää tuntea ketään.
HYMYILEN, itsekseni.
Milloin jäädyin?