IRC-Galleria

vaan kyllä pelotti.
ajoin ehkä semmosta 87km/h enintään,
mutta ajatus se on tärkein.

oon niin mielissään ku sain tasapainon pidettyä.
enkä töpännykkää oikeestaa.
ainoo ku tuuli aukealla,
ni en oikee osannu pitää sitä pyörää paikallaa.
uhkaavasti läheni keskiviivaa.
vaa mitä pienestä.
ihanaa oli silti.

on tuo vaan niin ehkä parasta elämässä.
ku sais vain vielä vähä itsevarmuutta siihen.
lopettais ajattelemisen siitä mitä voi tapahtu,
jos nyt töppään tai teen vahingossa näin...
turhaa hommaa.

se mikä on tullakseen tulee.
eikä sitä kannattais etukäteen murehtia.
elämästä pitää nauttia.
elää täysillä.
ja kaikkea kokeilla kerran.
nyt on se "kolari" tullu jo ajettua.
eipä tarvi enää miettiä miltä se tuntuu.
nii ehkä tänä kesänä sit säästyttäis siltä.