Kolme vuotta sitten koin aamun, jota en unohda ikinä. Aurinko paisto nätisti jo ennen seitsemää, kun tallille menin. Hevosia ruokittiin. Humiskin kerkesi saamaan yhden siivun, jottei se ihan sekoais ku muut syö ja hän ei. Kerkesi se sen syödä. Klo 7:23 koko hevosta ei enää ollut.
Hitto että vihaan tätä päivämäärää! Asiaa ei auta, että voicelta tulee biisi, jota kuuntelin aika tarkalleen 3 vuotta sitten. Näihin aikoihin meinaan datasin ja etsin fiilismusaa. Illalla oli poliisilaitoskeikka, muikeeta.
Never again.